Haluanko sijoittaa pahoinvointiin vai hyvinvointiin? Olenko valmis sijoittamaan itseeni ja omaan terveyteeni? Haluanko ennaltaehkäisevästi pitää itsestäni huolta, jotta olisin toimintakykyinen mahdollisimman pitkään vai haluanko edesauttaa sitä, että menetän toimintakykyni? Pidänkö omaa terveyttä ja hyvinvointiani itsestäänselvyytenä?
En paljoa valehtele, jos sanon, että törmään päivittäin tilanteeseen, jossa ihmisten mielestä hyvinvointi maksaa liikaa. Joidenkin mielestä salikortti on kallis, terveellinen ruoka on kallista, valmennus on kallista, liikuntavälineet on kalliita ja mikä milloinkin mikä liitttyy hyvinvointiin, terveyteen ja liikuntaan on kallista. Oman terveyden laiminlyömistä selitellään sillä, että kyllä minä muuten kävisin treenamassa, mutta kun ei ole rahaa tai kyllä minä söisin terveellisemmin, jossei kasvikset olisi niin kalliita. Kyllä, tavallaan olette ihan oikeassa kasvikset maksaa enemmän kuin euron roiskeläppä, mutta kummasta tulee parempi olo ja kumpi auttaa sinua jaksamaan?
Mie jotenkin jaksan hämmästyä siitä, että baarissa ollaan valmiita laittamaan minuutissa sileäksi satanen, kun tilataan prikallinen mustikkashotteja ja sille vain naureskellaan ja silloin satanen on pikku summa, mutta kun kyse on muutaman kympin salikortista kuukaudeksi niin se on se kohta missä aletaan säästämään. Tai se, että ollaan kaupassa ja ostetaan halvimpia mahdollisia einesruokia kasvisten sijaan, mutta sitten kuitenkaan kympin röökiaski ei ole summa eikä mikään.
Minä olen elänyt tuon ajanjakson elämästäni ja nyt, kun katson taaksepäin en voi muutakuin nauraa itselleni, että miten idiootti sitä ihminen on. Röökiin löytyi aina rahaa ja jätettiin mielummin ruoka ostamatta. Jotta päästiin baariin, niin oltiin valmiita ottamaan pikavippi, että saa oikein maksimoitua pahoivointiaan, mutta sitten muutaman euron uimahallilippu oli liian kallis ja se olikin hyvä selitys sitten olla liikumatta.
Sijoitanko pahoinvointiin vai hyvinvointiin?
Hyvinvointi maksaa, mutta pahoinvointi ja sairastaminen vielä enemmän. Jokainen penni, jonka laitat hyvinvointiisi on sijoitus sinuun. Se on sijoitus omaan terveyteesi ja toimintakykyysi ja kun puhutaan terveydestä sitä ei voi edes rahalla arvottaa. Me pidämme liian itsestäänselvyteenä omaa terveyttämme ja havahdumme siihen vasta, kun olemme menettäneet sen. Näin on käynyt myös minulla, mutta pitääkö kaikkien käydä pohjalla ennen kuin ymmärtää miten tärkeää se meille on?
Kun puhutaan rahasta ja siitä onko jokin kallista vai ei niin puhutaan siitä, että mikä on sinulle todella tärkeää elämässä ja mitä arvostat? Silloin, kun ymmärrät miten arvokas asia oma terveytesi ja hyvinvointisi on niin sen ylläpitäminen ei ole enää koskaan kallista, koska ilman sitä, et voisi nauttia mistään elämässä.
Kuvitellaan, että olet ihminen joka rakastaa vaeltaa, kalastaa ja metsästää. Sinun suurin intohimosi on kulkea metsässä, istua tulilla ja nauttia kaikesta siitä mitä luonnossa kulkeminen sinulle antaa. Kun menet töihin niin kahvitauolla sytytät röökin ja unelmoit siitä, että sitten, kun olet eläkkeellä niin vietät kaikki päivät metsässä kulkien. Töiden jälkeen olet aivan uupunut ja makaat loppuillan sohvalla katsoen salkkareita. Viikonloppuisin toistat samaa kaavaa kuin aina eli perjantaina kauheat rännikännit, lauantaina palauttavat ja sunnuntaina onkin niin huono olo, että ei pysty tekemään mitään. Loppukuusta rahat on jo niin finaalissa, että kaupasta lähtee mukaan vain roiskeläppä, että riittää rahat röökiin, koska muuten et selviä töistä, koska ” hermosavut ”, ” tuumaustupakat ” tai ” taukosätkät ”. Jatkat näin elämääsi kohti eläkepäiviä ja laiminlyöt omaa hyvinvointiasi sekä toimintakykyäsi.
On aika, kun eläkepäiväsi koittaa ja vihdoin voit alkaa toteuttamaan unelmaasi, mutta huomaatkin, että se mäki joka oli ennen pieni nyppylä onkin suuri jyrkänne, jota et jaksa enää kavuta ylös pysähtymättä ja lenkit joita ennen kuljit, muuttuu lyhyemmäksi ja lyhyemmäksi, koska et enää jaksa nostella jalkojasi. Huomaat, että joka päivä pystyt kulkemaan lyhyemmän ja lyhyemmän matkan ja havahdut siihen, että kalapaikkaasi on aivan liian pitkä matka kulkea, joten jäät kotiin. Sinulle saatetaan todeta kenties keuhkoahtauma, koska olet tupakoinut koko elämäsi tai jokin sydänvika, koska olet laiminlyönyt omaa terveyttäsi ja et enää pääsee paikkoihin joista unelmoit viettäväsi eläkepäivät.
Tämä tarina on kuvitteellinen, mutta valitettavasti vastaavanlaiset tilanteet on liian monelle totisinta totta. Emme ymmärrä hyvinvointimme ja terveytemme arvoa ennenkuin menetämme sen. On uskomatonta, että nyt ei ole rahaa olla terve, mutta kummasti rahaa löytyy siinä vaiheessa, kun menetämme terveytemme ja yritämme kaikin keinoin saada sen takaisin.
Hyvinvointi ei ole yhtään kalliimpaa kuin pahoinvointi!
Hyvinvointi ei ole yhtään sen kalliimpaa kuin pahoinvointi, kyse on vain siitä, että kumpaan haluat panostaa. Haluatko lisätä pahaa oloa vai lisätä hyvää oloa? Haluatko tehdä tulevaisuudessakin sinulle tärkeitä asioita? Haluatko jaksaa nostaa lapsen lapsesi syliisi vai haluatko, että lapsesi nostavat sinut sänkyysi? Ne on valintoja, jotka on tehtävä nyt eikä sittenkun olet jo menettänyt sen.
Ostatko seuraavan kerran baarissa satasella prikallisen mustikkashotteja vai skippaatko baarin ja ostat uudet lenkkarit? Ostanko viikon aikana 50 eurolla röökiä vai hommaanko sillä rahalla itselleni kuukaudeksi salikortin? Valintoja. Sinun valintoja. Valintoja siitä mihin haluat rahasi sijoittaa. Onko se salikortti se paikka jossa säästetään? Onko oikeasti ruoka se kohta missä arjessa säästetään?
Ja kyllä tiedän, että on ihmisiä, joilla ei ole oikeasti ylimääräistä rahaa, mutta sekään ei ole selitys sille, että laiminlyö omaa hyvivointiaan, koska on paljon tapoja huolehtia omasta terveydestä, jotka ei maksa mitään.
Kirjoitin vähän samaisesta aiheesta jo aikaisemminkin ja jos et ole lukenut sitä niin kannattaa sekin käydä lukaisemassa. Tekstin pääset lukeamaan TÄSTÄ!
