Oletko sinä se ihminen, joka kykenee hahmottamaan kokonaisuuden vai oletko sinä se ihminen, joka kiinnittää huomiota epäolennaisiin asioihin, jotka ovat vain osa yhtä isoa kokonaisuutta? Annatko aina vain palautetta, kun jokin asia on mennyt pieleen vai kerrotko myös ne asiat jotka meni hyvin?
Jos katsot yllä olevaa kuvaa niin uskoisin, että huomiosi kiinnittyy keskellä paperia olevaan pieneen tekstiin väistämättä, mutta näetkö sitä tyhjää valkoista paperia taustalla, jossa tuo teksti on vain pieni osa yhtä isoa kokonaisuutta?
Jos kuvitellaan tilanne, että menet isoon markettiiin, jossa on töissä 30 ihmistä ja yksi noista työntekijöistä jättää tervehtimättä sinua, kun astut ovesta sisään. Sinulla saattaa olla huono päivä ja saatat pahoittaa mielesi siitä, niin et välttämättä edes huomaa sitä, että ne 29 muuta työntekijää tervehti sinua. Miksi? Koska jäit niin paljon kiinni siihen yhden työntekijän käytökseen vaikka hän on vain yksi pieni osa kokonaisuutta.
Välillä tuntuu, että ihmiset eivät edes halua hahmottaa kokonaisuutta vaan haluavat tarttua täysin epäolennaisiin seikkoihin ylipäänsä elämässä. Jos mietimme ihmisen hyvinvointia niin se on yksi paskahailee jätätkö ruokavaliosta pois hiilihydraatit voidaksesi paremmin, jos et nuku, liiku tai tee muita asioit! Kyse on kokonaisuudesta, kun puhumme hyvinvoinnista ja elämästä ylipäänsä.
Jos olet ryhtymässä johonkin radikaaliin muutokseen ruokavaliosi suhteen ja jättämässä jonkin esim. raaka-aineen kokonaan pois niin onko sillä merkitystä hyvinvointisi kokonaiskuvassa? Mikään yksittäinen asia ei muuta mitään, jos kokonaispaketti ei ole kunnossa.
Onko kuitenkin asiat loppupeleissä aika hyvin?
Haastaisin sinut miettimään seuraavan kerran, kun mielestäsi jokin asia on pielessä, että ennenkuin annat palautetta, että kuinka paljon kokonaisuutta ajatellen asioita oli hyvin? Tuleeko listaan enemmän plussia vai miinuksia ja jos tulee plussia niin muista myös kertoa ne ja lisää omaa hyvinvointiasi! Aika harvoin, kun annamme negatiivista palautetta niin meille itselle tulee hyvä mieli tai hyvä olo vaan päinvastoin. Heitämme vettä kiukaaseen ja pahoitamme vielä toisenkin ihmisen mielen siinä samassa.
Liian usein muistamme kyllä välittömästi kertoa ne asiat joihin olemme tyytymättömiä, mutta liian harvoin sanomme ne asiat ääneen joihin olemme tyytyväisiä tai joista pidämme. Me kaikki tiedämme miten hyvä mieli siitä tulee, kun joku kehuu meitä tai sitä mitä olemme tehneet. Me kaikki tiedämme miten hyvä mieli tulee myös itselle, kun kehuu toista ja toisen onnistumista.
Itselle ainakin tulee äärimmäisen hyvä mieli, kun kehun jotain ihmistä hänen saavutuksesta tai sanon kassan tädille miten kauniisti hänen hiukset on. Se hyvä mieli tulee siitä toisen ihmisen reaktiosta ja aidosta ilosta sekä hyvästä mielestä. Asiasta saa sano ja pitää sanoa, mutta sama asia pätee niin epäonnistumisiin kuin sitten onnistumisiin. Positiivisiin ja negatiivisiin asioihin.
Monesti emme edes näe sitä miten itse olemme toimineet joissakin tilanteissa joihin olemme olleet tyytymättömiä, muistamatta sitä, että olemme itse olleet osana yhtä kokonaisuutta. Se, että kykenee hahmottamaan kokonaisuuden missä tahansa elämän osa-alueella lisää omasta mielestäni ainakin hyvinvointia, mutta sen eteen pitää tehdä töitä ja pitää haluta hahmottaa kokonaisuus.
Haluatko kulkea laput silmillä, kuin ravihevonen vai haluatko nähdä kokonaisuuden ympärilläsi? Kummasta sinulle tulee itsellesi parempi olo?
