Yhä edelleen vuonna 2018 useat yritykset ja johtajat näkee henkilökunnan hyvinvointiin panostamisen kuluna ja tämä on sellainen asia, että se saa minulla aivan sykkeet nousemaan, koska asiahan ei todellakaan ole näin. Aina, kun panostat henkilökuntasi kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin se on säästö. AINA.
Puhuin tästä samaisesta aiheesta eilen omassa Instagramissa ja asia herätti paljon keskustelua, joten halusin myös kirjoittaa ajatukseni ihana mustana valkoiselle tänne blogiin.
Sairastaminen maksaa työnantajalle!
Sairaspoissaolopäivä maksaa työnantajalle arviolta n. 350€/päivä ja keskiverrosti työntekijälle kertyy sairaspoissaoloja vuodessa yhdeksän. Nyt jos teemme pienen laskutoimenpiteen niin arviolta työntekijän sairastaminen maksaa työnantajalle vuodessa 3150€! Mielestäni tuo on aika hurja luku siitä, että työntekijä sairastaa ja on poissa työstä.
Joten jos nyt mietimme sitä, että tarjoaisit työntekijällesi vaikkapa salikortin, sulkapallovuoron tai uimalipun niin se on silti aika paljon halvempaa kuin sairastaminen. Jos laskemme, että vaikka kuntosalikortti maksaisi Suomessa keskiverrosti 40€/kuukaudessa niin vuodessa se salikortti tulisi maksamaan työnantajalle n. 480€ ja jos vaikka tällä työntekijän kunto pysyisi yllä ja hän hyvin todennäköisesti sairastaisi vähemmän niin yhä edelleen se 480 euroa on aika paljon vähemmän kuin tuo 3150€.
Mutta ei. Se on niin kallista.
Nyt työnantajat, yrittäjät ja esimiehet VALOT PÄÄLLE. Säästöt yrityksessä tehdään jostain aivan muusta kuin henkilökunnan hyvinvoinnista. Säästetään sillä, että tilataan ihan tavallisia kyniä logollisen sijaan ja säästetään sillä, että tilataan halvempaa tulostuspaperia. Hyvinvoiva työntekijä on yrityksen tärkein voimavara. Jos henkilökunta voi hyvin, firma voi hyvin. Jos työntekijät voi hyvin niin asiakkaat voi hyvin. Jos työntekijät voi hyvin niin työtkin sujuu hyvin sekä tehokkaasti.
Tuntuun niin hullulta, että kun tiedämme, että ihmisen tulee liikkua, jotta pysyy terveenä niin miksi siihen ei panosteta? Kun emme voi kieltää sitä faktaa, että ihmisen on liikuttava, jotta hän pysyy toimintakykyisenä ja ennenkaikkea työkykyisenä. Se on asia joka on niin todellisinta totta, kun vaan voi olla.
Työtapaturmat
Miettikää miten paljon vähemmän tulisi työtapaturmia, jos työntekijät olisi fyysisesti paremmassa kunnossa? Jos henkilökunnalla olisi parempi fysiikka ja sen mukana tuoma tasapaino, kordinaatiokyky, reaktiokyky, motoriikka ja kehonhallinta niin varmasti työtapaturmat vähentyisi huomattavasti. En minä mikään vatipää ole eli ymmärrän kyllä, että ei kaikkea voi ennaltaehkäistä, mutta uskon, että useita työtapaturmia ei tulisi, jos työikäinen väestömme ei olisi muuttumassa hyljelaumaksi, jolla ei ole työn vaatiivaa fysiikkaa. Me olemme valmiita laittamaan vaikka kuinka paljon euroja turvallisiin varusteisiin, mutta emme euroakaan siihen, että se ihminen joka sitä työtä tekee olisi hyvässä kunnossa. Kyllä mie sanon, että on suoranainen ihme, kun katson useita raksarainereita tellingeillä, että he edes pysyvät siellä, kun painopiste on niin pahasti edessä.
Stressi & Ahdistus & Työuupumus
Jokainen työnantaja tietää, että liikunta lievittää stressin oireita, mutta silti on vielä lapsen kengissä se, että kannustaisimme työntekijöitämme vaikka kerran tunnissa 10minuutin happihyppelylle tai taukojumpalle. Liikunta oikealla tavalla annostettuna on paras lääke stressin ennaltaehkäisyyn ja hoitoon niin miksi emme käytä sitä? Se, että työntekijät ei olisi niin stressantuneita lisäisi todella paljon sitä, että ihmiset eivät uupuisi työssään ja mikä tärkeintä eivät jäisi pois töistä sen takia. Ei ole olemassa työntekijää joka olisi tehokas työssään, jos hän on stressaantunut ja sen johdosta ahdistunut ja pidemmän päälle uupunut.
Itse en olisi ajatunut työuupumukseen jos olisi panostanut omaan hyvinvointiini. Laiminlöin jokaista hyvinvointinit osa-aluetta, lepoa, ravintoa ja liikettä. En tiedä mikä olisi ollut tilanne, jos hyvinvoinnin panostamiseen olisi työnantajan toimesta kannustettu?
Työtehot
Meillä jokaisella on työpaikalla se yksi joka tulee töihin pyöräillen ja on ärsyttävän reipas sekä tehokas. Se ei todellakaan ole sattumaa. Se, että ihminen on fyysisesti aktiivinen ja hyvässä fyysisessä kunnossa niin tarkoittaa myös hyvin usein sitä, että hän suoriutuu työstään tehokkaammin kuin se joka ei ole. Se joka käyttää koko työpäivänsä siihen, että valittaa kuinka niskat on jumissa, päätä särkeää ja väsyttää on harvemmin yhtä tehokas kuin se töihin pyöräilevä. Liikunta nostaa meidän energiatasoja, vapauttaa dopamiinia sekä endorfiinejä, niin onhan se nyt fysiologisestikkin selvää, että sellainen ihminen joka liikkuu saattaa hyvinkin olla tehokkaampi sekä reippampi töissä. Jännä juttu eikös.
Uni
Liikunta parantaa lähes kaikkien tutkimusten edessä unen laatua ja on varmasti sanomattakin selvää, että mitä paremmin työntekijät nukkuu sen paremmin he pystyvät suoriutumaan työstään. Kun ihminen ei nuku riittävästi eikä nuku laadukasta unta hän ikäänkuin hidastuu, koska ei vain yksinkertaisesti jaksa. Mitä paremmin henkilökunta palautuu sen paremmat työtehot ja riittävä lepo parantaa meidän keskittymiskykyä sekä palautumista työstä.
Elintapasairaudet
Suurin haaste taitaa kuitenkin olla se, että ihmiset jotka laiminlyövät omaa terveyttää lisäävät riskiä sairastua elintapasairauksiin. Miettikää, että Suomessa vuonna 2017 71,9% miehistä ja 63,2% naisista on ylipainoisia. (THL) Mielestäni tuo on aika hurja määrä ja miettikää miten moni tuosta on työikäinen? Jokainen joka ei liiku eikä pidä itsestään huolta altistaa itsensä kakkostyypin diabetekselle, sydän- ja verisuonitaudeille ja kymmenille muille elintapasairauksille. Ja nämä näkyvät tietysti sairasspoissaoloina ja alentuneena työtehona.
Työ on muuttunut – Elämme vuotta 2018
Me elämme vuotta 2018 ja se tarkoittaa sitä, että meidän työt on muuttunut ja meidän työnantajien on muututtava sen mukana. TyKy/TyHy- toiminta ei tarkoita enää sitä, että kerran vuodessa ostetaan muutama kori kaljaa ja vuokrataan saunat vaan se tarkoittaa sitä, että ihmisen kokonaisvaltainen hyvinvointi on osa työkulttuuria Se on osa työtä, työpäivää ja se on työssä toimintapa.
On sanomattakin selvää, että ei yksinään työnantaja ole vastuussa työntekijän hyvinvoinnista. Ei, työntekijä on siitä itse vastuussa, mutta meillä työnantajilla on valtavan iso rooli kannustaa ja olla esimerkkinä. Me kannustamme ja tarjoamme siihen mahdollisuuden, mutta varsinaisen työn tekee itse työntekijä.
Nyt jokainen työnantaja omalla kohdallaan ja omassa yrityksessään miettii, että miten kannustan ihmisiä pitämään omaa toimintakykyään yllä. Se, että panostamme henkilökuntamme kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin on aina säästö. Säästö, ei kulu.
P.S Jos haluat laskea, että paljon oman firmasi sairaspoissaolot maksaa sinulle niin hyviä laskureita löytyy esim. Ilmariselta ja Varmalta !
