vegaaniset proteiininlähteet

Parhaat vegaaniset proteiininlähteet – ovatko nämä 8 jo tuttuja?

Kun lautasella on tarpeeksi proteiinia, kasvissyöjän treeni sujuu. Tiedätkö, mitkä ovat parhaat vegaaniset proteiininlähteet?

Aikuinen ihminen tarvitsee proteiinia noin 1,1−1,3 grammaa painokiloa kohti päivässä. Mitä enemmän treenaa, sitä enemmän proteiinia pitää syödä. Muuten lihakset eivät kasva ja kehity.
Ihmiskeho pystyy käyttämään eläinkunnan proteiinia hyväkseen paremmin kuin vegaanisia proteiininlähteitä. Se ei kuitenkaan tarkoita, että tavoitteellisesti treenaava tarvitsisi eläinperäistä proteiinia.

− Jos vegaani haluaa kasvattaa lihaksia, proteiinia kannattaa syödä urheilijoille suositellun määrän ylärajojen mukaan, vegaaniruokavalioon erikoistunut laillistettu ravitsemusterapeutti Lotta Pelkonen sanoo.

Tavoitteellisesti treenaava ja lihasmassaa kasvattava vegaani voi hyvin syödä päivässä lähemmäs kaksi grammaa proteiinia per painokilo. Vegaanisia proteiininlähteitä kannattaa myös yhdistellä, jotta ravinnosta saisi kaikki välttämättömät aminohapot. Kaikkia aminohappoja ei kuitenkaan tarvitse saada samalla aterialla. Riittää, että vuorokauden aikana syö erilaisia proteiininlähteitä, kuten papuja, tofua ja täysjyväviljaa.

Jos proteiinia on ruokavaliossa liian vähän, treeni ei tuota tulosta ja lihakset voivat kipeytyä ja väsyä. Pitkällä aikavälillä myös luusto ja vastustuskyky voivat heiketä.

Listasimme parhaat vegaaniset proteiininlähteet:

soijasuikaleet
Soijasuikaleista syntyy näppärä arkikastike.

1/ Soijarouhe ja -suikaleet

Soijarouheen ja -suikaleiden kypsentämisessä on hieman hommaa, sillä ne pitää liottaa ja keittää ennen paistamista. Ne sisältävät kuitenkin hurjan määrän proteiinia, joten vaiva on sen arvoista. Soijapapu on myös ainoa kasviskunnan proteiininlähde, jossa on kaikki ihmisen tarvitsemat aminohapot. Siksi se on vertaansa vailla. Soijarouhe sopii mainiosti jauhelihan korvikkeeksi esimerkiksi makaronilaatikkoon tai tomaattikastikkeeseen. Soijasuikaleita voi käyttää kuten kanasuikaleita.

Proteiinia kuivana 45 g/100 g, liotettuna 20 g/100 g.

seitan
Seitanista voi siipaista kunnon ­viipaleen vaikka leivän päälle.

2/ Seitan

Vehnän proteiinista eli gluteenista valmistettu seitan tuntuu ja maistuu lihamaiselle. Siitä tehdään kinkkuja, paisteja ja leikkeleitä. Vegaanin joulukinkku onkin usein seitankinkku. Tavallisesti seitan on valmista syötäväksi sellaisenaan. Seitania voi valmistaa myös itse.

Proteiinia 30 g/100 g.

nyhtökaura
Nyhtis on hurmannut monet ronkelit lapsetkin. Ihan kuin jauhelihaa!

3/ Nyhtökaura

Kaurasta, herneestä ja härkäpavusta valmistettu Nyhtökaura on jauhelihamainen kasvisproteiini. Se löytyy kaupan kylmäkaapista muiden valmistuotteiden lähettyviltä ja on valmista sellaisenaan. Nyhtökaura sopii esimerkiksi jauhelihan korvikkeeksi kastikkeisiin, tortilloihin tai ­salaatteihin.

Proteiinia 30 g/100 g.

kaurajauhis
Murun raaka-­aineena on kotimainen kaura.

4/ Elovenan Muru Kaurajauhis

Kaurajauhis on nimen­sä mukaisesti pääosin kauraa. Se on käyttövalmis proteiini, ­joka löytyy Nyhtökauran läheltä kaupan kylmäkaapista. Sopii erityisen hyvin jauhelihan korvikkeeksi. Kokeile pastakastikkeeseen, tortilloihin tai makaronilaatikkoon.

Proteiinia 20 g/100 g.

tofu
Pehmeä tofu sopii syötäväksi sellaisenaan tai sitä voi käyttää myös leivontaan.

5/ Tofu

Tofu on soijamaidosta juoksutettu juustomainen ruoka-aine. Sitä on kiinteää ja pehmeää. Kiinteää tofua käytetään paloina esimerkiksi aasialaisissa kastikkeissa tai salaatissa. Se on syötävää sellaisenaan, mutta paistamalla siihen saa rapean pinnan. Pehmeää tofua käytetään leivonnassa. Siitä voi valmistaa vaikka vegaanisen juustokakun. Tofussa on muiden soijavalmisteiden tapaan kaikki ihmisen tarvitsemat aminohapot.

Proteiinia 18 g/100g.

härkis
Härkis on valmiiksi kypsennettyä, joten sen valmistus sujuu sukkelasti.

6/ Härkis

Härkäpapua ja herneproteiinia sisältävä jauhelimainen Härkis on Nyhtökauran sukulainen, jota käytetään samoin. Härkiksessä on kuitenkin vähemmän proteiinia. Kannattaa kokeilla, kumpi näistä kilpailijoista sopii omalle vatsalle parhaiten.

Proteiinia 17 g/100 g.

Kun on aikaa kokata, linsseistä ja pavuista syntyy meheviä patoja ja kastikkeita.

7/ Linssit, pavut ja herneet

Palkokasvit sopivat ­esimerkiksi erilaisiin pata­ruokiin, salaatteihin ja keittoihin. Niitä myydään valmiina ja kuivina. Kuivatuotteet pitää keittää ennen käyttöä. Niiden plussa on edullinen hinta. Valmistuotteet ovat hintavampia, mutta nopeita käyttää.

Proteiinia kypsänä 5−15 g/100 g.

vilja
Täysjyväviljat tekevät hyvää myös ­­suolistolle!

8/ Täysjyväviljat

Sanonta ”ruista ranteeseen” ei ole tuulesta temmattu. Täysjyväviljoissa on nimittäin runsaasti proteiinia. Esimerkiksi yhdessä leipäviipaleessa on sitä noin kaksi grammaa.

Proteiinia 8 g/100 g.

Tilaa Fit!

Lue myös:

Jussi Riekki on vegaani, mutta treenaa silti kovaa – näin sinäkin yhdistät treenin ja kasvisruuan

Susanna Vento on vegaani ja hipsterihippi, jonka ruokavalion jooga mullisti

Ryhtyäkö vegaaniksi? Näin räätälöit täyttävän ja terveellisen ruokavalion

Teksti Anna Kauhala
Kuvat Adobe Stock ja valmistajat