alhainen-ferritiini-raudanpuute
Jos ferritiiniarvot laskevat alas, seurauksena saattaa olla väsymys.

Alhainen ferritiini voi olla syynä väsymykseen – tunnista oireet ajoissa!

Ferritiiniarvo on noussut puheenaiheeksi, ja moni miettii, voiko syy väsymykseen ja tahmeaan treeniin löytyä matalasta varastoraudasta.

Ferritiini. Käsi ylös, jos olet kuullut siitä jo pari vuotta sitten. Mistä ferritiini­buumi oikein tupsahti?

Onko raudan­puute yhtäkkiä yleistynyt ­räjähdysmäisesti?

Helsingin Urheilulääkäri­aseman liikunta- ja urheilulääketieteen erikoislääkäri Klaus Köhler vahvistaa, että viimeisen kahden vuoden aikana ferritiiniä eli varastorautaa on mitattu verikokeissa aiempaa enemmän.

− Yksi syy raudanpuutteen yleistymiseen on muun muassa kasvispainotteisen ruokavalion suosiossa, Köhler sanoo.

Toinen selittäjä tuntuisi olevan ”kilpirauhasbuumin” hiipuminen.

− Muutama vuosi sitten potilaat epäilivät jaksamattomuuden aiheuttajaksi kilpirauhasen vajaatoimintaa. Nyt trendi on vaihtunut ja apua haetaan ­raudasta.

Köhlerin mukaan riittävä raudansaanti on toki oleellista sekä terveyden että suorituskyvyn kannalta, mutta hänen mielestään ei pitäisi sokaistua tuijottamaan vain yhtä asiaa. Helpotus omaan vointiin kun voi löytyä jostain muualtakin kuin rautapillereistä.

Anemia ja ­alhainen ferritiini

Aloitetaan tutummasta rauta-arvosta eli hemoglobiinista. Verikokeella otettu hemoglobiini paljastaa mahdollisen anemian, jonka raja-arvo on naisilla 117 ja miehillä 134. Yleisin syy anemiaan eli verenvähyyteen on raudanpuute, joka voi johtua esimerkiksi runsaista kuukautisista tai suolistovuodosta.

Hemoglobiini on rautaa sisältävä proteiini, joka sitoo ja kuljettaa happea. Ilman riittävää rautaa elimistö ei pysty muodostamaan riittävästi hemoglobiinia ja ilman hemoglobiinia punasolujen muodostuminen vaikeutuu. Tämän vuoksi raudanpuute voi näkyä alhaisena hemoglobiinina. Punasolujen elinkaari on neljä kuukautta, joten etenkin raudanpuutteen alussa hemoglobiini ei yksin paljasta koko totuutta elimistön rautatilanteesta. Tämä on yksi syy, miksi ferritiini eli varastoraudan pitoisuusarvo on toisinaan syytä mitata.

Rautaa varastoituu maksaan, pernaan ja luuytimeen muun muassa ferritiininä. Jos ferritiiniarvo on matala, eli aikuisella alle 30, varastossa on vajetta. Oireina ovat yleensä väsymys, voimattomuus ja ärtyisyys. Moni huomaa hengästyvänsä aiempaa helpommin eikä treeni kulje. Köhler kuitenkin muistuttaa, että nämä oireet ­voivat liittyä moneen muuhunkin ­vaivaan.

Vai sittenkin kuluttava elämäntyyli?

Sitten päästään itse asiaan. Ferritiini tuntuu olevan nyt muodissa ja raudanpuutteesta puhutaan paljon. Köhlerin mukaan yksi perusasia tuntuu unohtuvan usein: raudanpuute on vain yksi mahdollinen syy väsymykseen. Monesti taustalla on myös kuormittava elämäntyyli. Treenataan paljon ja kovaa, ja töissä tai opiskeluissa on tiukka tahti, eikä elämään mahdu palauttavia ja rentouttavia hetkiä.

− Kova treeni jo itsessään lisää raudantarvetta. Etenkin kestävyyslajit ja pitkät toistomäärät kuluttavat elimistön rautaa. Lisäksi treeni kohottaa hepsidiinin eli elimistön rautatasapainoa säätelevän hormonin eritystä. Jos hepsidiiniä on runsaasti, se estää raudan imeytymistä, Köhler lisää.

Hurjat treenimäärät altistavat myös energiavajeelle eli ruoasta ei saada riittävästi polttoainetta kulutukseen nähden, ja hyviä raudanlähteitäkin saattaa olla ravinnossa liian vähän. Esimerkiksi vegaaneilla voi olla haasteita saada riittävästi rautaa, sillä kasvikunnan ei-hemirauta imeytyy eläinperäistä hemirautaa heikommin.

Rautapilleri ei korjaa koko elämää

Köhler on vastaanotollaan huomannut, että monelle raudanpuute on helpottava tieto. Se on konkreettinen asia, jolle voi tehdä jotain. Pilleripurkille mars, moni ajattelee.

− Rautalisä voi tuoda hetkellistä helpotusta, etenkin jos ferritiini on kovin alhainen, mutta jos hektinen elämä jatkuu, ei olo parannu pelkällä raudalla merkittävästi, Köhler sanoo.
Ferritiinin viitearvot ovat laveat: naisilla 15–125 µg/l ja miehillä 20–195 µg/l. Lääkärit pitävät esimerkiksi naisilla 30:a kelvollisen ferritiinin rajana. Urheilijoilla ferritiinin olisi hyvä olla yli 50.

− Ei ole olemassa tieteellistä näyttöä siitä, että ferritiinin pitäisi olla erityisen korkea. Toisin sanoen ei ole todistettu, että suuremmasta pitoisuudesta olisi hyötyä, Köhler painottaa.

Jalka jarrulle

Jos siis kärsii raudanpuutteesta, ensin kannattaa poissulkea selvät syyt, kuten runsaat kuukautiset, imeytymishäiriö tai suolistosairaus. Jos näitä ei ole, on mietintätuokion paikka: Onko treeni liian kovaa ja kuormittavaa? Onko palauttavia päiviä ollenkaan? Tuleeko ruoasta riittävästi energiaa, ja onko mukana hyviä raudanlähteitä? Löytyisikö näistä seikoista osasyy alhaisiin rauta-arvoihin ja sitä myöten vetämättömään oloon?

Köhlerin mukaan jo parin viikon höllääminen voi nostaa vireys­tilaa ja ladata akkuja mukavasti.

− Jos selvä raudanpuute on todettu verikokeissa, kannattaa tarkistaa, että ruokavaliossa on hyviä raudanlähteitä ja tarvittaessa voi aloittaa rautakuurin, mutta aina ammattilaisen ohjeistuksen mukaan.

Se, miten usein rauta-arvoja pitäisi mittauttaa, on Köhlerin mukaan yksilöllistä ja kannattaa arvioida aina lääkärin kanssa.

− Erittäin pätevä mittari on myös oma vointi.

Asiantuntijana Helsingin Urheilulääkäriaseman liikunta- ja urheilulääketieteen erikoislääkäri Klaus Köhler

Tilaa Fit!

Lue myös:

Rauta, C- ja D-vitamiini… Tankkaa näitä ravintoaineita

Vaivaako uupunut olo? Kyseessä voi olla anemia

Teksti Johanna Lätti
Kuvat Fotolia