Auttaako suola kramppeihin? 10 kysymystä suolasta

1. Mihin tarvitsen suolaa?

Suola vaikuttaa osaltaan siihen, että hermoimpulssit etenevät hermostossa. Se siis edistää hermoston ja lihasten toimintaa. Suola myös pitää yllä kehon nestetasapainoa.

2. Mitä tapahtuu, jos suolatasapainoni romahtaa?

Elimistön suolapitoisuus voi joskus olla liian alhainen. Tätä kutsutaan hyponatremiaksi. Se ei aiheudu siitä, että suolaa saataisiin liian vähän, vaan siitä, että elimistöön kertyy liikaa nestettä tai elimistöstä poistuu liikaa suolaa. Näin voi käydä pitkään jatkuneen oksentelun tai ripulin yhteydessä, liiallisen nesteenpoistolääkityksen yhteydessä, tai jos juo huomattavan suuria nestemääriä. Ei ole selvää rajaa, mikä on liikaa vettä, mutta jos juot viisi litraa kerralla, on hyponatremia mahdollinen. Hyponatremian oireita ovat väsymys, voimattomuus, lihaskrampit, päänsärky ja pahoinvointi – pahimmassa tapauksessa lihasheikkous, hermosto-oireet ja sekavuus. Oireisiin saa apua suonensisäisesti annettavasta suolaliuoksesta. Myös suolavesi tai suolaa sisältävä urheilujuoma voivat auttaa.

3. Mitä haittaa suolasta on?

Suola on natriumin ja kloridin yhdiste, ja natrium on terveydelle haitaksi, jos sitä saa liian paljon. Runsas suola voi kohottaa verenpainetta. Siitäkin on viitteitä, että suola heikentää verisuonten sisäpintojen toimintaa. Runsas suolan syönti voi pahentaa astman oireita, sillä se saattaa heikentää keuhkoputkien toimintaa. Liika suola voi myös altistaa osteoporoosille.

4. Paljonko suolaa pitäisi saada?

Elimistön suolan tarve on 2,5 grammaa vuorokaudessa. Suomessa suolan saannin suositus on aikuiselle viisi grammaa päivittäin eli noin teelusikallisen verran. Suositus on ikään kuin kompromissi siitä, kuinka paljon suolaa keho tarvitsee, ja kuinka paljon suolaa ravinnosta Suomessa käytännössä saadaan. Suomalaiset naiset saavat suolaa keskimäärin seitsemän grammaa päivässä, miehet kymmenen.

5. Taidan saada liikaa suolaa. Miten vähennän suolan käyttöä?

Valitse kaupassa Sydänmerkki-tuotteita, niissä suolan määrää on vähennetty. Vältä suolan lisäämistä lautasella olevaan ruokaan. Lisää kasvisten määrää. Aterioita ei kannata korvata voileivillä, sillä leivässä, leikkeleissä ja juustoissa on runsaasti suolaa. Juo vissyä maltilla, mieluummin suolatonta kivennäisvettä. Mausteseoksissa voi olla paljon suolaa, kannattaa tarkistaa niiden ainesosaluettelo.

Tavallisen ruokasuolan voi vaihtaa mineraalisuolaan, jossa osa natriumista on korvattu mineraaleilla, kuten kaliumilla ja magnesiumilla.

6. Minun tekee usein mieli suolaista ruokaa. Olenko koukussa suolaan?

Suolariippuvuutta ei ole olemassa. Joillakin ihmisillä on kuitenkin opittu mieltymys kaikkeen suolaiseen. Makuaisti on siis tottunut suolaiseen syötävään.

Totuta makuaistisi vähitellen vähäsuolaisempaan ruokaan. Jos karsit suolan kertarysäyksellä, voi olla, että ruoka ei maistu suussasi miltään ja palaat helposti takaisin runsassuolaisempaan ruokaan.

7. Pitääkö aktiivisen liikkujan kiinnittää huomiota suolan saantiinsa?

Perusliikuntaan – kuntosalille tai jumppaan – ei tarvita ekstrasuoloja. Alle parin tunnin liikuntasuoritukseen riittää vesi. Pitkäkestoisen, kuumassa tehdyn treenin aikana lisäsuolalle voi olla tarvetta.

Jos juot runsaasti pelkkää vettä esimerkiksi helteisellä maratonilla, menetät hikoilun myötä suoloja ja saat vain nestettä. Silloin voi syntyä aikaisemmin mainittu hyponatremia. Nappaa siis kesäkuumalla yli parin tunnin treeniin urheilujuoma mukaan. Urheilujuomat sisältävät suolaa, mikä auttaa nestettä imeytymään paremmin.

Treenin jälkeen ei tarvitse tankata lisää suolaa. Elimistön suolamäärä korjaantuu helposti, kun syöt normaalisti.

8. Auttaako suola oikeasti kramppeihin?

Kunnollista tutkimustietoa siitä, että suola auttaisi kramppeihin, ei ole. Joku voi saada apua magnesiumista ja B-ryhmän vitamiineista, mutta tästäkin tutkimusnäyttö on heikkoa. Krampin iskiessä venyttele tai juo lasi vettä. Jotkut ovat krampeille alttiimpia kuin toiset, mutta on vaikea sanoa, onko se heissä luonnostaan oleva ominaisuus, vai johtuuko se esimerkiksi sairaudesta, lääkityksestä, ruokavaliosta tai liian vähäisestä veden juomisesta.

9. Voiko suolaa saada liian vähän, jos syö vain puhtaista raaka-aineista itse valmistettua ruokaa?

Teoriassa se on mahdollista, jos ihan kaiken syömänsä ruoan valmistaa itse – itse leivottua suolatonta leipää myöten – eikä lisää siihen ollenkaan suolaa. Mutta jos syö vähänkin leikkeleitä tai juustoa, niin suolaa kyllä saa. Natriumia on myös luontaisesti maidossa ja lihassa.

10. Ovatko erikoissuolat, kuten ruusu- tai himalajansuola, terveellisempiä kuin tavallinen ruokasuola?

Ruusu- ja himalajansuolaa markkinoidaan terveellisempänä vaihtoehtona, koska ne sisältävät hiven- ja kivennäisaineita, ja niissä on vähemmän natriumia kuin ruokasuolassa. Hiven- ja kivennäisaineita on kuitenkin häviävän pieni määrä. Natriumiakin on lähes yhtä paljon kuin ruokasuolassa: ruokasuolan suolapitoisuus on 99,8 prosenttia, himalajan- ja ruususuolan 96−97 prosenttia.

Ruusu- ja himalajansuolassa on jodia vain, jos sitä on siihen lisätty. Suomen maaperässä on niin vähän jodia, että meidän pitää kiinnittää huomiota sen riittävään saantiin.

Ei ole suurta väliä, mitä suolaa keittiössään käyttää. Olennaisempaa on, että sitä käyttää mahdollisimman vähän, ja että valitsee jodioidun suolan. Jodi on kilpirauhasen terveydelle tarpeelista.

Asiantuntija laillistettu ravitsemusterapeutti, terveydenhuollon maisteri Tarja Mänttäri.

Lähde: Sydänliitto

Lue myös:

Kaipaatko lisää virtaa? 7 näppärää smoothien terästäjää

Treenaajan paras välipala – tee itse proteiinipatukat

Bloggaaja Piia Pajunen: ”Olen perheen herkkuleipämestari”