Jenni häyrinen liemessä

Liemessä-blogin Jenni Häyrinen: ”Treenatessa ruokahalu kasvaa”

Painon tarkkailu ja tiukka treenaaminen saivat ruokabloggaaja Jenni Häyrisen kehon sekaisin. Nykyisin hän nauttii salitreenistä ja ruoasta täysillä.

Jenni Häyrinen

Jenni Häyrinen, 38, bloggaaja, ­ruokataiteilija, keittokirjalija

Asuu: Helsingissä ­kahden lapsensa kanssa.

Harrastaa: vesijuoksua, kuntosali­treenaamista ja valokuvausta.

Haaveilee: hitaammasta elämästä, jossa olisi enemmän vapaa-aikaa.

Liemessä-blogi: liemessa.fi

Instagram: @liemessa

Olin nuorempana intohimoinen liikkuja, ja kävin monta kertaa viikossa erilaisissa jumpissa. Aikaa oli, kun ei ollut lapsia. Seurustelin tuolloin painia harrastavan miehen kanssa. Hän joutui tarkkailemaan ennen kisoja painoaan. Painontarkkailu tarttui minuunkin, ja lopulta se sai sairaalloisia piirteitä. Liikunnasta ja ruoan kyttäämisestä tuli pakkomielteistä. Elettiin kovaa karppaus-buumia, ja minäkin välttelin hiilareita. Tarkkailin painoani jatkuvasti ja punnitsin itseni päivittäin. Jos paino oli heilahtanut 100 grammaakin ylöspäin, päiväni oli ­pilalla.

Kun sitten tapasin ­lasteni isän, hän huomautti ­minulle, ettei hommani ollut ­terveellä pohjalla. Hän oli oikeassa, ja rupesin pohtimaan käyttäytymistäni. Pysähdyin lopullisesti, kun kävin kuntotestissä. Vaikka olin liikkunut sata lasissa, peruskuntoni oli huono. En ollut saanut aikoihin tarpeeksi ravintoa ja elimistöni oli sekaisin. Ymmärsin, että minun on hidastettava ja lopettava itseni rääkkääminen. Kova treenaaminen vaihtui kävely­lenkkeihin.

Elimistöni oli sekaisin, ja meni kauan, ennen kuin se kesti taas hiilareita. Aina kun söin esimerkiksi pastaa, kroppaani kertyi nestettä ja oloni oli pöhöttynyt. Nykyisin mikään ruoka ei ole kiellettyä, vaan nautin ruoasta täysillä. Pyrin syömään kohtuudella niin, että 80 prosenttia syömisistäni on terveellistä, 20 prosenttia saa sitten olla vähemmän terveellistä.

Molemmat lapseni ovat syntyneet sektiossa ja raskauksista toipuminen on ollut minulle vaikeaa. Olen kärsinyt vatsa­lihasten erkaumasta, toisella kertaa erkauma oli yli seitsemän senttiä. Odotin innolla pääseväni taas treenaamaan, mutta kun aloitin hikitreenit, huomasin, etten pystykään. Fysioterapeutti kielsi kovan treenin ja antoi minulle ohjeet lantionpohjajumppaan, lisäksi hän suositteli vesijuoksua.

Käyn edelleen kerran viikossa Yrjönkadun uimahallissa vesijuoksemassa ystäväni kanssa. 50 minuuttia altaassa hurahtaa nopeasti juorutessa. Treenin jälkeen menemme aina Puttesiin pitsalle, sillä täytyyhän kulutetut kalorit jotenkin ­kompensoida.

Olen sekasyöjä, mutta ruokavalioni on koko ajan muuttunut kasvispainoitteisemmaksi.

Työkseni kehittelen reseptejä, joiden avulla helpotan itseni ja seuraajieni arkea. Ruoan pitää olla nopeaa, mutta maistuvaa. Näin syntyi myös viime talven hittiruoka uunifetapasta. Kehittelin sen vähän vahingossa kotitoimistopäivän lounaaksi rynnättyäni nopeasti lähi­kauppaan.

En juurikaan pidä eineksistä, sillä niissä maistuu keinotekoisuus. Käytän kyllä silloin tällöin puolivalmisteita, sillä ei kukaan ehdi aina vääntämään esimerkiksi salsakastiketta. Pyrin syömään paljon kasviksia ja kalaa, ja lihaa mielellään luomuna. Olen sekasyöjä, mutta ruokavalioni on koko ajan kasvis­painotteisempi.

Viime aikoina olen joutunut taas vähän tarkemmin miettimään syömisiäni, sillä palkka­sin pitkän tauon jälkeen personal trainerin. Hän laati minulle ohjelmat kotiin ja salille ja ­kartoitti syömiseni. Olin ­luullut, että syön liian vähän, ­mutta oli helpottavaa kuulla, ­ettei ­treenaavan ihmisen välttämättä tarvitse syödä koko ajan. Riittää, että saa tarvittavan määrän energiaa. Annoskokoja olen hieman kasvattanut salipäivinä, sillä huomasin, että treenatessa ruokahalu kasvaa. Lisäksi olen ­kiinnittänyt ­aamupalaani nyt enemmän huomiota, ja lisäänkin aamusmoothieeni kaurahiutaleita ja hyviä rasvoja.

Olen ollut yllättynyt, että innostuin salitreenamisesta. En treenaa näyttääkseni hyvältä, vaan jotta voisin hyvin. Enää en todellakaan tarkkaile painoani, sillä en edes omista vaakaa, enkä ole noussut sen päälle myöskään salilla. Käyn usein päivällä liikkumassa, ja on mahtavaa, kuinka paljon saan siitä energiaa. Usein jaksan vielä tehdä töitä ihan uudella draivilla ­salin jälkeen.

Jennin ruokapäiväkirja

07.00 2 ruisleipää, joiden päällä voita, juustoa, kurkkua ja tomaattia, marjasmoothie ja maitokahvi.

11.30 Hasselpähkinä-aurajuustokastike, täysjyvä­pastaa ja lasi maitoa.
15.00 Maitokahvi, karjalanpiirakka ja omena.

19.00 Uunilohta, peltikasvikset oliiviöljyllä ­(perunaa, porkkanaa, palsternakkaa, kesäkurpitsaa, parsaa, kokonainen valkosipuli ja sitruunaa),
lasi maitoa. Jälkiruoaksi suklaa-kaurakeksi.

Tilaa Fit!

Lue myös:

Lisää puhtia treeneihin − valitse välipala oikein

Ruokabloggaaja Tuulia Järvinen: ”Aiemmin korvasin ateriat karkeilla”

Personal trainer ja ruokaremonttimies Tomi Kokko: ”Olen kiitollinen, että saan syödä puhdasta ruokaa”

 

Teksti Päivi Ekola
Kuvat Hanna Linnakko