Personal trainer Anni Vallius käänsi vatsamakkarat voitokseen ja opettaa nyt ihmisiä sallimaan itseltään myös epätäydellisyyttä.
Anni Vallius, 32
• Liikunta- ja hyvinvointialan yrittäjä, personal trainer ja somevaikuttaja.
• Wellnessmallikisan omistaja.
• Juontaa omaa Boss Lady -podcastia.
• Asuu Helsingissä.
Muodokas. Sellaisena olen aina pitänyt itseäni. Olin lapsena pitkä ja hoikka tyttö, mutta vartalooni alkoi jo varhaisessa vaiheessa kehittyä enemmän muotoja, kuin monilla kavereillani. Hyvästä itsetunnosta huolimatta vielä aikuisenakin vertailin itseäni hentoihin ja siroihin naisiin, koska kuvittelin, että meidän jokaisen tulisi siihen muottiin pyrkiä ja asettua. Vaikka olen aina liikkunut paljon, olen myös kerännyt herkästi kiloja. Liikunta-alan ammattilaisena olen nuorempana kokenut ahdistusta siitä, ettei minulla ole sikspäkkiä. Toisinaan jopa mietin saako se muut kyseenalaistamaan ammattitaitoani.
Oikotietä onneen -tyyppinen ajattelu istuu meissä aika tiukassa. Kokeilin itsekin nuorempana pussikeittodieettejä, mutta kaava oli aina sama. Laihduttaminen lähti vauhdikkaasti käyntiin, mutta paino tuli nopeasti takaisin. Lukioikäisenä innostuin parin vuoden tauon jälkeen liikkumaan aktiivisemmin, joka toimi myös sysäyksenä terveellisempään ruokavalioon. Ennen kun valmistuin, olin saanut karistettua 10 kiloa säännöllisellä aterioinnilla sekä liikunnalla. Tämä innosti itseäni opiskelemaan alaa. Vuosi vuodelta treeni- sekä ruokafilosofiani painottuu enemmän siihen, miten voisin itse paremmin sen sijaan, että yrittäisin mahtua muiden asettamiin tavoitteisiin.
Tsempatakseni itseäni ilmoittauduin vuonna 2017 silloiseen Fitnessmalli-kilpailuun (nyk. Wellnessmalli-kilpailu) ja aloin tehdä somea ammattimaisemin. Olin aivan eri maata, kuin mitä kilpailussa oli koskaan ennen nähty, ja kun tulin lopulta toiseksi, se ärsytti joitain. Itse iloitsin, sillä herätin keskustelua tärkeästä aiheesta: miksi personal trainerin pitäisi olla tietyn näköinen ollakseen uskottava.
Suurin osa valmentajista ei ole bikini fitness -kilpailijoiden näköisiä.
Suurin osa valmentajista ei ole bikini fitness -kilpailijoiden näköisiä. Pätevyyteni personal trainerina tai ryhmäliikuntaohjaajana ei myöskään riipu siitä, näkyykö sikspäkkini vai ei. Onneksi vääristyneistä ihanteista ollaan vihdoin pääsemässä eroon ja kokonaisvaltainen hyvinvointi on tullut rasvaprosentin kyttäämisen tilalle.
Terveellinen elämäntapa ei löydy itseinhon kautta, järkevä suhtautuminen ja armollisuus toimivat paremmin. Jos on syönyt huonon aterian, voi itsensä rankaisemisen sijasta seuraavalla kerralla syödä terveellisemmin. Treenaamiseen pätevät samat säännöt. Väkisin vääntäminen tekee liikkumisesta kurjaa. Fiksumpaa on etsiä liikuntamuoto, joka tuntuu hyvältä. Voit olla salliva itseäsi kohtaan ja kuitenkin huolehtia hyvinvoinnistasi. Sitä paitsi pienillä teoilla saa aikaan kestävän muutoksen.
Oman kehonsa vihaamisen kulttuuri istuu tiukassa etenkin vanhemmassa sukupolvessa, joka on tottunut moittimaan vatsamakkaroitaan ja allejaan. Käyn asiakkaitteni kanssa paljon keskusteluja siitä, ettei meidän kaikkien tarvitse olla samasta muotista. Etenkin niissä tilanteissa oma muodokkaampi kroppani onkin suurin vahvuuteni. Trimmattujen vartaloiden sijasta tarvitsisimme enemmän rohkeasti eri näköisiä ja kokoisia esikuvia.
Kun laitoin ensimmäisen kerran Instagramiini kuvan, jossa vatsamakkarani näkyivät, jännitin ihan hirveästi ihmisten kommentteja. Yllätys oli iso, kun palaute olikin positiivista. Valtavan tsemppauksen ansiosta oma rohkeuteni alkoi ruokkia itse itseään. Tajusin, että jos muutkin näkevät minussa potentiaalia niin miksi en voisi onnistua tavoitteissani.
Lue lisää:
”Nopea laihdutus ei onnistu” ja muut dieettimyytit