Keho ja mieli suorittavat kellon ympäri tärkeitä tehtäviä. Yöuni on varattu päivällä tapahtuneiden vaurioiden korjaamiseen. Palautumisen kannalta on hyvä, jos alitajunnassa möyrivät huolet ottaa käsittelyyn jo päivällä.
Liikkuminen ja nukkuminen liittyvät elimellisesti toisiinsa. Oikein ajoitetun liikunnan jälkeen yleensä nukuttaa hyvin. Toisaalta hyvä uni varmistaa palautumisen.
Treenaaminen kuluttaa energiaa ja nestettä ja voi aiheuttaa lihasvaurioita. Nesteytys ja ravinto voivat korjata tilannetta, mutta niiden lisäksi tarvitaan myös lepoa ja unta. Sekin tiedetään, että unen puute vaikuttaa elimistöön monella tavalla ja jopa lisää erilaisten sairauksien riskiä.
Palautuminen onkin enemmän kuin vain treenistä toipumista ja uuteen suoritukseen valmistautumista. Sitä tarvitsevat kaikki, kun pitää herätä virkeänä uuden päivän haasteisiin.
Monet aivojen ja muun kehon kannalta välttämättömät toiminnat tapahtuvat itse asiassa vain nukkuessamme. Niistä tärkein on ehkä syvän unen aikana tapahtuva aivojen kokonaisvarantojen täydentyminen, sillä se tekee mahdolliseksi kaikki seuraavan päivän kognitiiviset toiminnot. Syvän unen aikana aivoista poistuvat myös kuona-aineet.
Nukkuessa korjataan soluissa valveen aikana syntyneitä oksidatiivisia vaurioita. Samaan aikaan immuunipuolustus hoitaa pois päivän aikana kehoon hyökänneitä taudinaiheuttajia. Uni on tärkeää myös mielen tasapainon ja tunne-elämän kannalta. Niitä hoivataan aamuyön REM-unen aikana, jolloin nähdään unia.
– REM-unen vaihe on toiminnan kannalta tärkeä siksikin, että silloin kaikki opittu vahvistuu muistiin ja oppiminen edistyy, sanoo Uniklinikan toiminnanjohtaja Anne Huutoniemi.
Ylivireys karkottaa Nukkumatin
Entä sitten, kun uni ei tule?
– Unettomuuden syyt voivat olla moninaiset, mutta mekanismi on aina sama: unettomuutta tuottaa ylivireys, jota ylläpitävät omat ajatus- ja toimintamallit.
Huutoniemi on työssään huomannut, että yksi näistä malleista on täydellisyydentavoittelu. Kun halutaan paljon ja nopeasti, mutta omat resurssit tulevat vastaan, tilannetta voi olla vaikea hyväksyä. Tästä saattaa syntyä unettomuuden kierre.
Uni voi olla huonoa monella tavalla: yhdellä on vaikeuksia nukahtaa, toinen alkaa heräillä aamuyöstä. Selvää kuitenkin on, että kun nukkuminen on häiriintynyt, palautuminenkaan ei onnistu parhaalla mahdollisella tavalla.
– Rankan harjoittelun ja siitä seuraavan levon tarpeen lisäksi myös liikkujan alitajuiset ajatukset voivat vaikuttaa uneen. Hänellä voi olla unettomuuden pelkoa tai muita ylivirittäviä ajatuksia, kuten se, saadaanko tuloksia tarpeeksi nopeasti aikaan.
Alitajuiset ajatukset ehdollistuvat nopeasti, ja ne saattavat yhdistyä ihmisen mielessä esimerkiksi vuoteeseen menemiseen. Mitä enemmän mielessä on jännitystä ja tunteita kuohuttavia asioita, sitä tärkeämpää on, että niitä ei lakaista alitajuntaan. Koska kehossamme ei ole nappia, jolla uni tai valvetila saadaan näppärästi käyntiin, hankalat asiat kannattaa käydä läpi hyvissä ajoin ennen iltaa.
Hyvä työkalu on huolihetken pitäminen. Jo päivällä tai viimeistään varhain illalla kirjataan kaikki mieleen tulevat ongelmat ja huolet paperille. Sitten kunkin huolen kohdalla vastataan kysymyksiin: Miksi huoli on tärkeä? Voiko sille tehdä jotain? Mitä sen ratkaiseminen vaatii? Keneltä voi pyytää apua? Voiko ratkaisemisen jakaa osiin? Milloin asialle voi tehdä jotain?
Vastaukset kirjataan huolipaperiin, mutta niitä ei jäädä pyörittelemään mielessä. Näin asialle saadaan ainakin sillä kertaa päätös, ja samalla tullaan harjoitelleeksi ongelmanratkaisua.
Liikkuja, tutki alitajuntaasi!
Erityisen tärkeää ajatusten ja tunteiden sanoittaminen voi olla urheilijoille ja muille paljon liikkuville, jotka mittaavat tuloksiaan ja tavoittelevat niiden parantumista.
– Voi jopa olla, että urheilijat tarvitsevat muita ihmisiä enemmän tällaista tehokasta siirtymistä aktiivisuudesta levollisuuteen ja vähitellen uneen, Anne Huutoniemi arvioi.
Unta auttavilla välineillä kuten patjalla, tyynyllä ja sensoreilla on nukkumisessa ja sitä kautta myös palautumisessa oma merkityksensä. Etenkin silloin, jos fyysinen rasitus on kovin voimakasta tai kärsii kiputiloista, niiden rooli korostuu. On tärkeää, että nukkumaan on miellyttävä mennä.
Jutussa on käytetty lähteenä mm. Markku Partisen ja Anne Huutoniemen kirjaa Nuku hyvin (Docendo).
Lue myös: