Resistentti tärkkelys toimii elimistössä kuitujen lailla. Mistä sitä saa?
Tiesitkö, että voit vaikuttaa suoliston terveyteen arjen kokkaustavoilla? Kun hiilihydraatteja ensin kuumennetaan ja sen jälkeen jäähdytetään, niihin muodostuu resistenttiä tärkkelystä.
Resistentti tärkkelys puolestaan on tärkkelystä, jota elimistön omat ruoansulatusentsyymit eivät pysty pilkkomaan. Työ jää ruoansulatusentsyymien sijaan suolistomikrobien tehtäväksi. Samat mikrobit vastaavat myös kuitujen pilkkomisesta, ja resistentin tärkkelyksen terveyshyödyt ovatkin pitkälti samat kuin kuitujen.
Leipää, pastaa, perunaa
Moni on nauttinut resistentin tärkkelyksen terveyshyödyistä huomaamattaan paahdettua leipää syödessään. Leivän lisäksi hyviä resistentin tärkkelyksen lähteitä ovat peruna ja pasta. Aterioita kannattaakin monipuolistaa esimerkiksi lisäämällä vihersalaattiin kylmää pastaa tai perunaa. Ne ovat hyvä ja ruokaisa vaihtoehto myös paljon liikkuville ja eväitä syöville.
Palkokasveissa on luontaisesti resistenttiä tärkkelystä. Jos kärsii herkästä vatsasta, helppo harjoitus palkokasvien maailmaan on kokeilla esimerkiksi paputahnaa leivällä. Pastaa tarkkailevat herkkävatsaiset voivat puolestaan kokeilla kokojyväisiä ja gluteenittomia vaihtoehtoja.
Yllättävä hyöty
Resistentillä tärkkelyksellä voi vaikuttaa myös ilmavaivojen hajuun. Etenkin eläinperäisten ruokien syöminen tuottaa ruoansulatusprosessissa pahalta haisevaa rikkivetyä. Kun ruokavalioon lisää resistenttiä tärkkelystä, pahanhajuisia yhdisteitä syntyy vähemmän.
Asiantuntijana laillistettu ravitsemusterapeutti Leena Putkonen
Lue myös: