Reippailu raittiissa ilmassa tekee hyvää.
Ulkoilu voittaa sisäliikunnan!
Kuulostaa karmealta: suomalainen viettää sisällä noin 90 prosenttia elämästään.
Sisätiloissa ilman laatu ei aina mieltä ylennä. Kun ilma on liian lämmintä ja kuivaa, moni kärsii päänsärystä ja väsymyksestä. Jos ilmanvaihto toimii huonosti, rakennuksessa voi haista pahalta. Kodissa voi leijua ruoanlaiton jäljiltä melkoinen määrä haitallisia pienhiukkasia, joiden keskellä ei kannata kuntopyöräillä.
Ei siis ihme, että ulkona liikkuessa keuhkot luulevat päässeensä paratiisiin. Ilma tuntuu miellyttävämmältä hengittää.
Kroppa ulkoilukriisissä
Voisi ajatella, että ulkona saa enemmän happea kuin sisällä. Yllättävää kyllä, ulkoilun hyöty ei piile siinä. Sisä- ja ulkoilman happipitoisuus on samaa luokkaa, eikä veren happipitoisuus ulkoillessa juurikaan muutu. Happipitoisuus on sisällä huonompi vain, jos huoneessa on suuri joukko ihmisiä tai ilmastointi ontuu.
Olennainen ero on se, että ulos astuminen vie sisäilmastoon tottuneen elimistön eräänlaiseen ulkoilukriisiin. Pihalla voi tuulla ja sataa, aurinko saattaa porottaa tai viileä sää kylmentää oloa. Keho ja mieli saavat monipuolisempia ärsykkeitä ja haasteita vastatakseen. Ulkoilukriisi on kunnon kehityksen kannalta hyvä haaste.
Maisemien vaihtumisella ja luonnossa oleskelulla on tutkimusten mukaan myös terapeuttinen vaikutus. Ulkona liikkuvan ilona on usein myös hallioloja korkeampi ilman kosteusprosentti. Sanotaan, että etenkin sateella tai sateen jälkeen ilma on hapekasta. Ihan näin ei kuitenkaan ole.
Jos ilmanlaatu on hyvä, ulkona on koko ajan sama määrä happea. Hengittämisen helppouteen vaikuttaa kuitenkin ilmanlaatu, jota heikentävät etenkin siitepölyn tai pakokaasujen pienhiukkaset. Ilma on siksi sateen jälkeen raikkaampaa, ja sitä on helpompi hengittää.
Tee ulkoilusta tapa
Jokainen lienee joskus kokenut pitkän ulkoliikunnan jälkeen iskevän ”raittiin ilman myrkytyksen”, joka vie voimat ja saa haukottelemaan ankarasti.
Hapen määrä tai raitis ilma ei kuitenkaan voi tainnuttaa. Yhden teorian mukaan raitisilmamyrkytyksessä on oikeasti kyse samasta sokista, jonka vuoksi ulkona liikkuminen on kunnon kannalta hyödyllistä: kropan viemisestä sille outoihin oloihin.
Sen lisäksi, että sää, lämpötila ja ilmanlaatu muuttuvat, esimerkiksi pururadalla jalkalihakset ja tasapainoaisti joutuvat monipuolisempiin hommiin kuin sisällä. Kun palaat sisälle, kehosi joutuu uuteen mylläkkään yrittäessään taas sopeutua sisäoloihin.
Ulkoliikunnan rasitukset ovat enemmän hyödyksi kuin haitaksi, ja kroppa tokenee kriisistä sitä helpommin, mitä useammin sitä on ulkoilutettu. Jos pysyttelee pääasiassa sohvalla, keho tottuu siihenkin, eikä usko, että muuhun pitäisi pystyäkään. Kroppa huutaa happea, kun ulkoilusta on tullut säännöllinen tapa.
Lue myös nämä:
Katoaako stressi liikkumalla? Asiantuntija vastaa
Bloggaaja Vilma Peltonen: ”Hyvä olo motivoi liikkumaan”
Fiilistelijä vai hikari? Tee testi ja selvitä millainen liikkuja olet