Miten kannattaa liikkua, syödä ja hoitaa mieltään epävakaassa maailmantilanteessa? Selvitimme, miten pidät huolta omasta hyvinvoinnistasi, kun maailma myrskyää ympärillä.
Oletko vaihtanut kuntosalin ulkoiluun tai kaupan tuoretiskin antimet eineksiin? Et ole yksin. Levoton maailmantilanne vaikuttaa paitsi mieleemme, myös elintapoihimme, kuten liikuntatottumuksiin, kauppakassin sisältöön ja sosiaalisiin suhteisiin.
Kuohuva maailmantilanne ja inflaatio näkyvät arjen valinnoissa ja ohjaavat käyttäytymistämme. Kun uutiset järkyttävät tai kuormittavat, mieli haluaa lepoa. Se saattaa kaivata lempeitä liikuntalajeja sata lasissa tehtävien urheilusuoritusten sijaan. Taloudellinen epävarmuus puolestaan saa meidät kiinnittämään huomiota ostoskorin hintaan.
Arki kuitenkin jatkuu epävakaasta maailmantilanteesta ja tiukoilla olevista kukkaronnyöreistä huolimatta. Miten kaiken keskellä voi huolehtia omasta hyvinvoinnistaan? Kokosimme hyvän olon vinkit liikuntaan, ravintoon ja mielenterveyteen.
Liiku lempeästi ja ulkoile
Korona sulki salit ja vei meidät kävelyille ja metsälenkeille. Tutkimusten mukaan ulkona liikkuminen lisääntyi pandemia-aikana. Eikä ihme, muuta vaihtoehtoa ei oikeastaan ollut.
Vaikka ulkoilu tekee hyvää, aktiiviliikkujalle se saattoi koronaeristysaikana tuntua omien liikuntaharrastusten huonolta korvikkeelta. Todellisuudessa se ei sitä ole, päinvastoin.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylilääkäri Lara Lehtoranta sanoo, että vaikka salit ovat auki, metsään kannattaa ehdottomasti edelleen lähteä.
“Metsässä liikkuminen parantaa tutkitusti mielialaa. Ylipäätään niillä, jotka liikkuvat enemmän, on esimerkiksi vähemmän mielenterveysongelmia”, hän kertoo.
Ulkoilu on myös helppoa, sillä luontopolut eivät Suomesta lopu. Vaikka asuisi kaupungissa ilman autoa, metsäpolkuja löytyy todennäköisesti julkisten liikenneyhteyksien päästä. Lisäksi se on ilmaista, mikä on iso bonus vallitsevassa epävarmassa taloustilanteessa.
Lehtoranta sanoo, että ulkoilun lisäksi kannattaa kiinnittää huomiota arkiliikunnan määrään. Koronapandemian aloittama etätyöaika ei varsinaisesti loppunut, vaan moni tekee edelleen töitä kotoa käsin.
“Etätyö vaikuttaa myös esimerkiksi työmatkaliikunnan loppumiseen. Ne, jotka pystyivät korona-aikana tekemään töitä kotona, liikkuivat selvästi vähemmän arjessa. Samalla tutkimukset kuitenkin osoittavat, että etenkin korkeakoulutetut ihmiset ovat nyt pyrkineet lisäämään liikunnan harrastamista”, hän kertoo.
Mutta palattiinko saleille eristystoimien jälkeen? Osittain. Maailmantilanne on kuitenkin saanut monet kiinnostumaan pehmeistä lajeista, kuten joogasta. Ehkä liikunnalta kaivataan hengähdyshetkiä arkeen, ei verenmaku suussa suorittamista.
Kokeile näitä:
- Skippaa salitreeni tai jumppatunti, pakkaa eväät laukkuun ja lähde retkelle lähimetsään tai luontopolulle. Parhaassa tapauksessa suljet puhelimen metsäretken ajaksi. Eikä maksa mitään. Liiku ulkona mahdollisimman paljon ja hyödynnä upeita luontopolkujamme.
- Lisää arkiliikuntaa päivääsi käymällä aamu- tai lounaskävelyllä, kun valo alkaa lisääntyä.
- Jos mahdollista, jäädytä kallis salikortti hetkeksi ja vaihda treenit ulkokuntosaleille. Sosiaalinen media tarjoaa ilmaisia treenihetkiä kotona. Testaa esimerkiksi Fit Club Finlandin treenit tai Nanna Karalahden Herotreenit Facebookissa.
Kun ruoka kallistuu
Maailmantilanne ohjaa vahvasti sitä, mitä ja miten syömme. Venäjän jo yli vuoden kestänyt hyökkäyssota Ukrainaan ravisuttaa koko maailman ruokamarkkinoita: viljamarkkinat ovat kriisissä, ja ruoan tuotantokustannukset kasvavat sekä Suomessa että maailmalla.
Hintojen noustessa moni meistä joutuu miettimään kauppakassin arvoa. Ainoastaan noin neljännes suomalaisista kokee, että hintojen nousulla ei ole ollut vaikutusta omaan ruokavalioon, käy ilmi ikäihmisten ravitsemusta edistävän Gery ry:n teettämästä kyselystä.
Samalla kun elintarvikkeet kallistuvat, mahdollisuudet terveelliseen ja monipuoliseen ruokavalioon vähenevät. Ruokaostoksia ei tehdä terveys edellä, vaan enemmän vaakakupissa painaa hinta.
Ostoksilla joutuu siksi tekemään aiempaa epäterveellisempiä valintoja. Esimerkiksi vihannesten sijaan koriin valikoituu yhä useammin eineksiä tai punalaputettuja tuotteita.
Gery ry:n tutkimuksen mukaan yli 40 prosenttia kuluttajista on joutunut tinkimään kasviksista ja hedelmistä sekä proteiinipitoisista tuotteista elintarvikkeiden hinnan nousun takia. Eniten on karsittu kalasta, jonka syöntiä on vähentänyt jopa 60 prosenttia kuluttajista.
Ei silti hätää, jos ostoskorista löytyy eineksiä. Niitä voi hyvin syödä, mutta tarkkana kannattaa olla, THL:n Lara Lehtoranta muistuttaa.
“Einekset voivat usein sisältää aika paljon suolaa. Suola on todellisuudessa merkittävä riskitekijä terveydelle. Jokainen suomalainen saa suolaa yli tarpeensa, joten asiaan kannattaa kiinnittää huomiota.”
K-ryhmän toteuttaman Ruokailmiöt 2023 -tutkimuksen mukaan levoton maailmantilanne on myös aiheuttanut sen, että mieltä parannetaan herkuttelulla. Tämän todistaa myös Lehtoranta.
“Tutkimusten mukaan lohtusyöminen lisääntyy kriisiaikoina. Tämän lisäksi koronan aiheuttama etätyö vaikutti siihen, että ihmiset napostelivat kotona enemmän.”
Lohtusyöminen tarkoittaa syömistä, jossa ruoalla pyritään säätelemään tunteita. Se voi tuntua tällä hetkellä tarpeelliselta ja vaarattomalta, mutta onko se sitä?
Lehtoranta sanoo, että napostelu ei suinkaan ole vaaratonta. Lisäksi hän painottaa, että pidemmällä tähtäimellä epäterveellinen ruokavalio on suuri terveysriski.
“Epäterveellinen ruokavalio vaikuttaa terveysriskeihin merkittävästi noin 10–20 vuoden kuluttua. Kyllähän ihminen voi olla terve parikymppisenä, vaikka söisikin huonosti. Mutta 60-vuotiaana asia ei ole enää niin.”
Vaikka maailmantilanne stressaisi, omiin ruokailutottumuksiin kannattaa kuitenkin siis kiinnittää huomiota.
“Meillä on olemassa ravitsemussuositukset siitä, kuinka paljon esimerkiksi kasviksia tulisi syödä. Niitä olisi hyvä seurata edelleen”, Lehtoranta kehottaa.
Kokeile näitä:
- Tartu hevi-osastolla satokausikasviksiin, jotka eivät tee lovea kukkaroon. Satokausikasviksia seuraamalla saat napattua ostoskoriisi vihannekset, juurekset, marjat ja hedelmät, jotka ovat juuri nyt sekä maukkaimmillaan että edullisimmillaan.
- Hintojen lisäksi kannattaa vertailla ravitsemuksellista sisältöä. Kiinnitä huomiota suolan määrään valmisruoissa tai punalapputuotteissa. Jos mahdollista, valitse vähäsuolainen vaihtoehto.
- Suunnittele ruokalista etukäteen, vertaa hintoja ja vältä heräteostoksia. Suosi sesonkikasviksia ja kasvispakasteita. Valitse kalatiskillä silakkaa, muikkua ja haukea tai suuntaa pakastealtaalle, josta löytyy edullisia kalavaihtoehtoja. Puuro, peruna ja itse tehty leipä ovat edullisia. Tuunaa puuroa esimerkiksi mausteilla tai pakastemarjoilla.
Mieli on koetuksella
Hyvinvoinnin haasteet kasvavat nyt monien eri muutosten vaikuttaessa ihmisten arkeen, selviää Sitran Megatrendit 2023 -tutkimuksessa. Sen mukaan muun muassa pandemia ja yleinen tulevaisuutta koskeva epävarmuus voimistavat mielenterveysongelmia, ja ihmisten kestävyys on ollut koetuksella.
Karut uutiset voivat järkyttää mieltä ja maalata uhkakuvia tulevaisuudelle. Inflaation myötä kallistuvat hinnat aiheuttavat huolta monelle. Lara Lehtoranta sanoo, että samalla turvattomuuden tunne nostaa päätään.
“On tutkittu, että korona ja taloudellinen epävarmuus ovat lisänneet ihmisten stressikokemuksia. Taloudellisella epävarmuudella on myös vaikutusta mielenterveyden ongelmiin.”
Selkeimmin talouden vaikutukset näkyvät aikuisryhmissä opiskelijoissa, jotka ovat ikäihmisten ohella kaikkein haavoittuvimmassa asemassa.
“Onneksi mielenterveysasioista puhutaan ja kirjoitetaan nykyisin. Yhteiskunnan yleinen asenne on muuttunut sallivammaksi, eikä mielenterveys enää ole tabu. Siksi apua on myös helpompi hakea”, Lehtoranta sanoo.
Hän toteaa, että myös pandemia-ajan eristämistoimenpiteillä, kuten etätyöllä ja -opiskelulla, oli merkittävä vaikutus ihmisten mielenterveyteen.
“Vaikutukset olivat kuitenkin hyvin erilaisia. Toisille etätyö saattoi lisätä arjen hyvinvointia, toisille se taas oli kuormittavaa.”
Esimerkiksi kontaktien katoaminen saattoi olla monelle ahdistavaa. Koronan myötä lisääntyikin myös yksinäisyys. Epävarman maailmantilanteen keskellä Lehtoranta peräänkuuluttaakin sosiaalisten suhteiden tärkeyttä.
“Yksinäisyys tappaa. Enkä tarkoita, että ihminen masentuu ja tekee itselleen jotain. Yksinäisyydestä kärsivillä ihmisillä on tutkitusti enemmän sairauksia, kuten verenpainetautia tai diabetesta. Ihminen on sosiaalinen eläin. Siksi jokaisella pitää olla joku.”
Kokeile näitä:
- Teetkö edelleen etätöitä? Varaa viikosta vähintään yksi päivä lähitöihin, jotta tapaat työkavereita. Sosiaaliset kontaktit ovat tärkeitä myös työyhteisössä.
- Tiedätkö jonkun, joka kaipaa kuuntelevaa korvaa – tai oletko itse sellainen? Tuntemuksia ei kannata hautoa sisällään, vaan puhua niistä rohkeasti.
- Älä jää yksin. Sosiaaliset suhteet ovat tärkeitä etenkin, jos mieli tuntuu raskaalta. Some voi lisätä ahdistusta. Rajoita sosiaalisen median käyttöä ja kuratoi, keitä ja millaisia tilejä seuraat.
Lue myös:
Näin teet kotitreenistä harrastuksen