Ruokien fermentointi on trendikästä, eikä pelkästään makunsa vuoksi. Hapatetut ruoat ovat paitsi vatsaystävällisiä ne myös tukevat hyvinvointia monella muullakin tavalla.
Maukkaita pikkelöityjä vihanneksia, kuplivaa kombucha- juomaa ja rapeaa juureen leivottua leipää. Trendiruokien valmistuksesta on tullut hifistelyä, jossa tekemisen ilon ja monia miellyttävän maun lisäksi on mukavasti myös hyviä terveysvaikutuksia.
Hapattamalla valmistetut ruoat eivät toki ole mikään uusi juttu, vaan fermentointi on tuhansia vuosia vanha tapa säilöä ruokaa. Vaikka Aasiasta tulleet trendikkäät miso, kombucha ja kimchi nauttivat juuri nyt suosiota, on Suomessakin osattu hapattaa: monet klassiset maitotuotteet, kuten kefiiri, viili ja sinihomejuusto, ovat nekin fermentoimalla valmistettuja.
Fermentointi ja suolistoystävälliset bakteerit
Vatsa-suolistokanavassa on 100 biljoonaa bakteeria, ja näiden bakteerien ja muiden mikroorganismien kokonaisuutta kutsutaan nimellä mikrobiomi. Ruokavaliolla on suurin vaikutus suoliston mikrobiomin koostumukseen. Jalostettu, kuiduton ruoka, jossa on runsaasti sokeria. ei tee hyvää vatsan bakteerikannalle.
Moni kärsiikin ikävistä vatsavaivoista, kuten erilaisista ruoansulatusongelmista tai oudoista, epämiellyttävistä kivuista. Kun vatsaongelmat ovat lisääntyneet, on ryhdytty tutkimaan, mitä asialle voisi tehdä.
Tutkimuksen kohteena ovat olleet myös fermentoidun ruoan terveysvaikutukset. Näin on ymmärretty, että hapattamisprosessissa probiootit lisääntyvät.
Probiootit ovat mikrobeja, joiden on todettu olevan hyväksi terveydelle. Niihin kuuluvat muun muassa osa tutuista maitohappobakteereista ja Bifidobakteerit.
Tutkimukset ovat osoittaneet, että monet fermentoivista mikrobeista tuottavat suolistoon entsyymejä, jotka voivat pilkkoa ravinteita sulavampaan muotoon. Lisäksi hapattamisen arvellaan vapauttavan ruoasta sellaisia ravinteita, joita ihmisen ruoansulatus ei tavallisesti pystyisi hyödyntämään, kuten kasvinosien selluloosaa ja kivennäisaineita.
Kokonaisvaltaista hyvinvointia
Kun suolisto voi hyvin, on sillä merkitystä kokonaisvaltaiselle hyvinvoinnille. Lupaavia tutkimustuloksia on saatu esimerkiksi siitä, että hyvinvoiva vatsa vahvistaa vastustuskykyä ja vähentää riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin. Häiriintynyt suoliston bakteerikanta voi myös vaikuttaa syömiseen liittyviin mielitekoihin ja vaikeuttaa tätä kautta painonhallintaa.
Viime aikoina on puhuttu paljon myös siitä, kuinka suolisto on ihmisen toiset aivot. Kun syödään bakteeriystävällisesti, saattaa sillä olla positiivisia vaikutuksia mielialaan. Heikentynyt suolistofloora voi nimittäin lisätä ahdistuneisuutta ja masennusta.
Lisäksi: jos vatsa voi hyvin, luistaa myös ajattelu. Näin kognitiiviset kyvyt, kuten muisti ja oppiminen, voivat parantua.
Lähteet: David Jonsson: Vatsan viisaus ja suolisto salat, sydän.fi, Kovanen Katariina: Hapanmaitotuotteiden vaikutus suolistomikrobistoon
Lue myös:
Probiootit avuksi vatsavaivoihin – 6 kysymystä probiooteista