Suhde treenaamiseen voi olla keskeinen tekijä parisuhteessa, sanoo psykologi ja personal trainer Petra Nyman.
Liikunta voi sekä yhdistää pareja että aiheuttaa suhteeseen kitkaa, kertoo psykologi, psykoterapeutti ja personal trainer Petra Nyman. Parhaimmillaan liikunta on parisuhteen liima.
”Se on yhteistä tekemistä, josta tulee me-fiilis.”
Jos molemmat tykkäävät liikkua, on helppo keksiä yhteistä liikunnallista tekemistä. Kotona on silloin todennäköisesti myös liikuntavälineitä, joiden ansiosta kuntoilupuuhiin on helppo ryhtyä.
Jos taas puolisolla ei ole kiinnostusta liikuntaan, liikkumisaika on aina pois parisuhteelta.
”Liikunnasta saatavia kokemuksia ei voi silloin myöskään jakaa toisen kanssa”, Nyman sanoo.
Liikkuminen luo yhteiset arvot
Aina ei kuitenkaan tarvitse kuntoilla yhdessä, vaan liikunta on monille myös tärkeää omaa aikaa. Liikunta lisää parin yhteenkuuluvuutta myös silloin, kun puolisot harrastavat kumpikin tahoillaan, Nyman kertoo.
Hänen mukaansa kyse on ennen muuta arvoista, eli siitä, että liikunta kuuluu molemmilla itselle merkityksellisten asioiden joukkoon. Jos kumpikin arvostaa toisen pyrkimystä kuntoilla, kiireinenkin arki saadaan usein sujumaan jouhevasti. Jos taas puoliso ei ymmärrä sitä, että toinen haluaa järjestää aikaa kuntoiluun tai käyttää rahaa liikuntavälineisiin, liikunnasta voi tulla riitaa.
Myös elämäntapamuutoksen tekeminen on aina helpompaa, jos myös puoliso liikkuu, Nyman kertoo.
”Jos toinen ei liiku, jää parisuhteessa aika yksin oman kunnon ylläpitämisen kanssa.”
Joskus toisen elämäntapamuutos saa myös toisen innostumaan. Personal trainerina Nyman saa toisinaan asiakkaakseen ihmisiä, jotka alkavat treenata puolisonsa innoittamina.
Yhdessä liikkuminen tuo kipinää
Samaan tahtiin Nymanin mukaan liikkuminen toisen kanssa paljastaa paljon kahden ihmisen välisestä dynamiikasta. Liikkuessa voi selvitä esimerkiksi, kuinka puolisot ottavat itsensä ja toisensa huomioon tekemisen tiimellyksessä. Pystyykö parempikuntoinen sopeuttamaan lenkkivauhtinsa toisen tahtiin? Voiko huonompikuntoinen hyväksyä sen, että hän jää välillä jälkeen, vai tuleeko turhaa kilpailullisuutta ja skismaa?
Nyman huomauttaa, että joskus pieni kisailu voi pitää yllä parisuhteen kipinää. Olisiko kuitenkin järkevintä valita yhteiseksi harrastukseksi sellainen laji, jossa kumpikaan ei ole entuudestaan mestari?
”En tiedä, onko pakko alkaa harrastaa mitään uutta. Pikemminkin kannustan etsimään molemmille sopivia tapoja lajien sisällä. Jos on mestarihiihtäjä, lenkin puolison kanssa voi ajatella peruskuntotreeninä. Pari voi myös sopia kiertävänsä eripituiset lenkit. Näin kumpikaan ei ala mököttömään.”
Lue myös:
Tehokas paritreeni:; nyt on lupa nauraa!
22 asiaa, joita kaikkien parien tulisi kokeilla vähintään kerran