Tuottaako treeni iloa? Kannattaako vihaisena lähteä lenkkipolulle? Näin treeni vaikuttaa tunteisiimme.
Miksi treeni vaikuttaa tunteisiin?
Tunteet näkyvät mielessämme ja kehossamme. Kun koemme tunteita, sekä aivomme että kehomme aktivoituvat. On tutkittu, että eri tunteet aktivoivat kehoa eri tavoin. Liikkuminen aktivoi ja muokkaa kehomme hermostoa, vaikuttaen myös kehossa tuntuviin tunteisiin.
Liikunnan on todettu vähentävän masentuneisuutta ja ahdistuneisuutta, sekä vaikuttavan aivojen välittäjäaineisiin. Siksi esimerkiksi säännöllinen aerobinen liikunta vähentää stressiä. Myös muistimme ja muu kognitiivinen toimintamme hyötyy tutkitusti liikkumisesta. Liikunnan tuottama mielihyvä saa palaamaan liikunnan pariin ja motivoi opettelemaan uutta ja liikkumaan yhä uudelleen.
Miten se vaikuttaa tunteisiimme, voiko treeni tehdä iloisemmaksi?
Liikunta voi auttaa käsittelemään stressiä ja kehon jännitystiloja. Liikunta vapauttaa mielihyvähormoneja ja siitä seuraa usein rento ja hyvä olo. Treeni voi siis tehdä ihmisen iloisemmaksi. Liikunta sisältää lajista riippuen yhdessäoloa ja myös oppimista, joka kasvattaa itseluottamuksen ja onnistumisen tunteita. Pakotettu tai ikäväksi koettu liikunta voi herättää negatiivisia tunteita, samoin kuin liikuntaharrastuksessa koetut epäonnistumiset.
Voiko treenin avulla käsitellä vaikeita tunteita, vaikka sydänsuruja?
Positiiviset tunteet tuovat kehoomme energiaa, joka usein auttaa ja innostaa liikkumaan. Voimakkaat ja vaikeat tunteet väsyttävät kehoa. Esimerkiksi surun tunne heikentää aktiivisuuttamme ja saa usein pysähtymään surun äärelle. Silloin liikkuminen voi olla kovan työn takana ja kehoa kannattaa liikuttaa rauhallisesti. Liikkumaan lähteminen saattaa kuitenkin kehon käyntiin ja voi siten auttaa tunteen käsittelemistä.
Treeni voi tehdä ihmisen iloisemmaksi. Voimakkaat ja vaikeat tunteet väsyttävät kehoa.
Onko tunteiden liikunnalliseen käsittelyyn olemassa keinoja?
Tunteidensäätelyä voi koettaa tehdä liikkeen avulla. Lempeät kierrot rauhoittavat tunteitamme ja tiukka treeni voi auttaa purkamaan voimakkaita tunteita. Huomioi erilaiset harjoitusmuodot. Esimerkiksi tanssi tarjoaa useita keinoja ilmaista tunteita. Stressiin suositellaan usein kevyempää liikuntaa, jotta keho ja mieli eivät ylikuormitu entisestään. Tärkeintä on tunnistaa ja hyväksyä omat tunteensa sekä löytää itselle sopivat tavat käsitellä tunteita liikunnan avulla.
Voiko olla, että oma keho ja sen hyvinvointi treenissä unohtuu, jos päällä on voimakas tunne?
Esimerkiksi vihan tunne saattaa tuoda kehoon suuren määrän voimakasta energiaa, joka on helppo purkaa liikkumalla korkealla sykkeellä. Silloin kehon kuunteleminen saattaa unohtua ja vammariski kasvaa. Liikunta voi olla myös pakonomainen keino paeta ja vältellä vaikeita tunteita, jolloin tunteet jäävät kohtaamatta ja käsittelemättä. Usein liikkuminen vaatiikin tasapainottelua kehon ja mielen välillä, jotta se tukisi hyvinvointiamme.
Mitä tapahtuu, jos käsittelee treenin avulla säännöllisesti tunteita ja liikunta yhtäkkiä esimerkiksi loukkaantumisen seurauksena loppuu?
Ensin kannattaa miettiä luovia ratkaisua sen suhteen, mitä loukkaantumisesta huolimatta pystyy tekemään. Liike on usein lääkettä myös loukkaantumistilanteissa eli liikettä ei missään nimessä kannata lopettaa, vaikka omat tavoitteet ja tavat liikkua voi joutua määrittelemään uudelleen.
Liikunnan yllättävä loppuminen herättää yleensä harmitusta, usein myös surua. Jos tuttuun lajiin palaaminen ei enää onnistu, liikkujan kannattaa tehdä tunnetyötä jaksaakseen aloittaa jonkin uuden liikuntalajin. Uuden opetteleminen voi olla aluksi hyvin haastavaa. Vaikeassa tilanteessa on syytä antaa itselle lupa olla surullinen sekä pohtia tavoitteita uudelleen. Jos liikunta on auttanut tunteiden käsittelemisessä, tunteille on etsittävä uusi kanava, kuten ystävät, musiikki tai vaikka taide.
Asiantuntijana urheilupsykologi Laura Koivusalo
Lue myös:
Oletko riippuvainen liikunnasta? Testaa!
Milloin treeni on ollut sinulle terapiaa? Tunnetut naiset vastaavat