talvipyöräily

Hanna-Mari Tuomisto, 43: ”Talvipyöräily on elämysliikuntaa”

Kun seinäjokelainen Hanna-Mari ­Tuomisto nousee fatbiken satulaan, hän pääsee nauttimaan luonnon kauneudesta.

Näin vuosia sitten televisiosta jonkin Mikko ”Peltsi” Peltosen ohjelman, jossa ajeltiin metsässä fatbikella. Siitä syttyi kipinä läskipyöräilyyn. Lopulta hanki markettipyörän, jolla ajelin alkuun. Se lievitti pyöräkuumetta, mutta kun lueskelin netin pyöräilyfoorumeja aloin tajuta, että paremmilla jarruilla ja vaihteilla nauttisin ajamisesta enemmän. Ostin viime vuonna itselleni paikallisesta asiantuntevasta polkupyöräliikkeestä, Fillarikauppa Cyclistä, laadukkaan fatbiken, mikä on kevyempi ja paremmin varusteltu. Ostos paransi elämänlaatuani.

Olen hyötyliikkuja. En aja autoa, vaan kuljen työmatkat joko lenkkeillen tai pyöräillen. Periaatteessa työmatkani on 5,5 kilometriä, mutta usein ajelen pidemmän matkan metsäreittejä pitkin. Talvisin voin pitää pyörääni työpaikan autotallissa, missä pyörän voi myös tarvittaessa pestä kurasta.

Sää ei rajoita pyöräilyäni, vaan panostan kerrospukeutumiseen. Pakkasilla pyöräillessä varustaudun topatuilla kelkkakengillä ja lobster-kolmisormikäsineillä.

Päällysvaatteeni ovat joustavaa softshell-materiaalia, ja housuissani on tuulenpitävä etuosa. Niillä tarkenee.

Minulle on tärkeinä, että liikkuminen on elämyksellistä. Pyöräilyn lisäksi olen hurahtanut polkujuoksuun. Kummassakin kiehtoo se, että pääsen paikasta toiseen vapaasti minne vain.

Mukavinta on pyöräillä metsässä tai sään salliessa järven jäällä. On hienoa tutkia, mitä uuden polun päästä löytyy. Tutkin Instagramia ja otan vinkkejä vastaan, minne kannattaa poiketa. Kun kuulen minulle tuntemattomasta laavusta tai lähteestä, sinne on päästävä. Viime vuoden marraskuussa olin kuullut suon keskellä olevasta laavusta. Sinne rämpiminen oli elämys. Välillä kannoin pyörää suolla ja kengät olivat litimärät. Nautin kuitenkin kaikesta.

Välillä synkässä, tiheässä metsässä yksin ajaminen pelottaa. Mietin, mitä jos karhu tai susi tulisi vastaan. Tästä syystä olen kiinnittänyt poronkellon pyörääni. Toivon, että sen kilinä karkottaa pedot. Luonnossa on kuitenkin niin ihanaa – nautin kaikesta siellä kokemastani.”

Hanna-Marin elämyksiä liikunnan parissa voi seurata Instagramissa: @hannamarinsta

Tilaa Fit!

Lue myös:

Tässä ovat Suomen parhaat pyöräilyreitit – lukijamme paljastavat!

Oikaise myytit pyöräilystä – miksi vaihtaa raskaat vaihteet välillä kevyisiin?

Miten työmatkapyöräilijä voi huolehtia turvallisuudestaan?

Teksti Päivi Ekola
Kuvat Hanna-Mari Tuomisto