Ensin tuli polkujuoksu. Nyt rynnistetään rastien perässä. Oletko valmis?
Suunnistus tuo mieleen kiusallisia muistoja alakouluajoilta. Kuinka jalka upposi polvea myöten suonsilmäkkeeseen ja koppurainen kartanriekale johdatti harhaan.
Vaikka kompassikammo olisi tiukassa, anna lajille mahdollisuus. Naperona suunnistettiin kylmässä ja kuraisessa syysmetsässä. Parhaimmillaan laji on kuitenkin keväällä ja kesällä. Silloin mäntykangas tuoksuu huumaavan raikkaalta, jäkälä rapisee hauskasti tossun alla ja puusto hohtaa kaikissa vihreän sävyissä.
Suunnistus on kuin urbaanin kaupunkilaisen oma seikkailuretki. Arjen murheet unohtuvat, kun huomio keskittyy rastien metsästämiseen. Mäkisessä maastossa pinkoessa löytää myös ihan uudenlaisia lihaksia kropastaan. Parasta on, kun kinkkinen rasti vihdoin löytyy.
Mikäli koskematon korpi ei houkuttele, kokeile kaupunkisuunnistusta tai mene lähimetsään. Suunnistusseurat ympäri Suomen järjestävät kaikille avoimia iltarasteja.
Lue myös:
Parhaat sovellukset liikkujalle – löytyvätkö nämä jo puhelimestasi?