Psykofyysinen fysioterapeutti Iida Siro väntää kättä vapaa-ajallaan

Asiakkaat tuntevat Iida Siron, 39, lempeänä terapeuttina, mutta vapaa-ajalla hän on Suomen kovimpia kädenvääntäjiä.

Iida Siro löysi kädenvääntöharrastuksen viitisen vuotta sitten tapahtumassa, jossa seurat pitivät lajiesittelyjä.

”Nykyinen valmentajani huusi minulle ständiltä, että tule kokeilemaan. Hän totesi, että olen luonnonlahjakkuus ja lupasi tehdä minusta Suomen mestarin, jos alan käydä treeneissä.”

Ensimmäisissä SM-kisoissani vuonna 2017 Iida sai hopeaa vasemmalla ja pronssia oikealla kädellä. Vuosina 2018 ja 2019 hän väänsi SM-kultaa molemmilla käsillä.

Kädenvääntö vaatii monipuolista treeniä

Iida pystyi aloittamaan kisaamisen nopeasti monipuolisen liikuntataustansa ansiosta. Hän on aiemmin kilpaillut esteratsastuksessa sekä joukkuevikellyksessä, joka on akrobatiaa laukkaavan hevosen selässä. Myös kuntosali ja jumpat ovat olleet osa Iidan arkea teiniajoista saakka.

”Kädenväännössä minua kiehtoo maksimaalisen voiman käyttö. Tykkään monien minuuttien brutaalista vääntämisestä. Harjoittelusta nautin vielä enemmän kuin kisoista.”

Moni ei tiedä, että laji vaatii monipuolista treeniä ja että siinä on mukana koko keho. Iida käyttää paljon myös keskivartaloa ja jalkoja.

”Lajitreeneissä kerran viikossa harjoittelemme esimerkiksi erilaisia vääntötyylejä sekä vastustajan käden lukemista. Vahvistamme ylävartalon lihaksia kuminauhoilla, erilaisilla otekahvoilla sekä vaihtelemalla vääntöotteita. Yksi tärkeimmistä treeniliikkeistäni on leuanveto. Käytän siihen paksua, pyöreää tankoa, josta on vaikea pitää kiinni. Lajitreenin ansiosta minulla on voimaa sellaisissa käden kulmissa, joissa tavallista punttitreeniä tekevillä ei ole.”

Kaikkiaan Iida Siro liikkuu viitisen kertaa viikossa. Yhtenä iltana hän ohjaa kuntosalilla jumppia, kuten Body Combatia ja Body Balancea. Kahdesti viikossa on salitreenit ja kerran jumppa tai lenkki.

Kädenvääntö tuo vastapainoa työhön

”Olen ammatiltani psykofyysinen fysioterapeutti ja vastaan yrityksemme terveyspalveluista. Työssäni kohtaan ahdistuneita, itsetuhoisia ja syömishäiriöisiä tyttöjä. Työni on henkisesti rankkaa. Sen vastapainoksi ei todellakaan sovi meditaatio, koska tietoinen läsnäolo on osa työtä. Opetan traumatisoituneille asiakkaille esimerkiksi kehotietoisuutta ja hermoston rauhoittamista. Psykofyysiseen fysioterapiaan kuuluu usein myös lempeää kosketusta.”

Vain raju liikunta auttaa Iidaa irtautumaan. Kun hän käy vääntämässä, kireys häipyy mielestä ja hän on myös parempi äiti 6-vuotiaalle tytölleen.

”Kilpaillessani hyödynnän ammatissa karttunutta tietämystä hermoston virittämisestä ja rauhoittamisesta: ennen kisalavalle menoa kuuntelen raskasta heviä, toistan mielessäni onnistunutta kädenvääntösuoritusta ja teen burbeita. Kunkin erän jälkeen rauhoitan hermostoni hengitysharjoituksin.”

Lue myös:

Minna Aalto: ”Nia on muutakin kuin pehmeää huojumista”

Lajihurahdus: Vannetanssi päästää luovuuden irti

Teksti Sanna-Kaisa Hongisto
Kuvat Pasi Salonen