Hirvittääkö joka keväinen siitepölykausi tai kiusaako kuiva iho? Allergiat, astma tai edes atooppinen ihottuma eivät välttämättä tarkoita treenikauden katkeamista.
Voiko siitepölyaikana treenata normaalisti?
Kyllä. Yleinen harhaluulo on, että elimistöä kannattaisi säästellä ja olla mieluummin ilman lääkkeitä. Uudet antihistamiinit ovat hyvin siedettyjä, eivätkä ne väsytä, joten mitään syytä treenitauolle ei ole. Jos oireet ovat voimakkaita, kannattaa ottaa käyttöön myös kortisoninenäsuihkeet sekä silmätipat, ennemmin kuin eristäytyä täysin sisätiloihin. Pahimman kauden aikaan esimerkiksi juoksulenkit kannattaa ajoittaa aikaiseen aamuun ja myöhäiseen iltaan sekä sateen jälkeen, jolloin ilmassa on vähemmän siitepölyä. Jos allergia on niin raju, että siitepölyoireet ovat kovia sisätiloissakin, kannattaa lääkärin kanssa keskustella mahdollisesta siedätyshoidosta.
Koska allergialääkkeiden syönti kannattaa aloittaa?
Antihistamiinit alkavat tehota jo muutaman tunnin kuluttua, mutta kortisoninenäsuihkeet ja silmätipat tarvitsevat noin viikon etumatkan saavuttaakseen täyden tehonsa. Lääkkeet ovat yleensä hyvin siedettyjä, eikä niiden käytössä kannata kursailla. Jos oireet saa hallintaan lääkkeillä, on treenaaminenkin mukavampaa, kun nenä ei valu tai silmiä kirvellä. Jotkut lääkkeet kuivattavat limakalvoja ja se saattaa tuntua liikkujastakin kurjalta. Apua tähän saa limakalvoja kostuttavista tipoista ja suihkeista – tai sitten voi kokeilla tavallista ruokaöljyäkin.
Miten siitepölyltä voi suojautua?
Pahimman siitepölykauden aikana ulkona voi käyttää hengityssuojainta, joita saa esimerkiksi rautakaupoista. Hengityssuojaimia on erilaisia, ja allergikolle sopii parhaiten hengityssuojain, jossa on P2-tason suodatus. Joissain hengityssuojaimissa on myös erillinen uloshengitysventtiili, joka keventää suojaimen aiheuttamaa hengitysvastusta. Kotona lenkin jälkeen limakalvoja voi huuhdella nenäkannulla. Suihku huuhtelee pölyt iholta ja hiuksista, ja treenivaatteet kannattaa kierrättää pikaisesti pyykkikoriin.
Allergia aiheuttaa hengenahdistusta, pitääkö treeni lopettaa?
Astmaattiset oireet voivat olla kausiluontoisia. Runsassiitepölyinen kevät voi aiheuttaa hengenahdistusta, vaikka astmaa ei olisi varsinaisesti koskaan diagnosoitukaan. Tällöin keuhkoja avaava lääke on tarpeen ja sitä voi hyvin ottaa ennen treenejä. Jos oireet ovat voimakkaita ja jatkuvia, saatetaan tarvita myös hoitavaa astmalääkettä. Astmassa sitä tarvitaan aina. Hoidossa oleva astma ei estä treenaamasta. Aaltoilevasti oireilevaan astmaan kannattaakin suhtautua kuin flunssaan: silloin kun tauti on päällä, kovaa rasitusta on hyvä välttää. Astma ei kuinkaan ole syy olla liikkumatta. Etenkin aerobinen liikunta vahvistaa keuhkoja ja nostaa hengästymiskynnystä. Liikkumattomuus ja huonosta lihaskunnosta johtuva kumara ryhti taas pahentavat astmaoireita.
Miten astmaatikon kannattaa treenata?
Liikkuminen on viisasta aloittaa rauhallisesti ja panostaa kunnolliseen alkuverryttelyyn, jotta keuhkot ehtivät tottua rasitukseen. Alkulämpöjen jälkeen tehoja voi nostaa niin korkealle kuin hyvältä tuntuu, oman keuhokapasiteetin mukaan. Tauot tekevät hyvää ja esimerkiksi jaksottainen intervallitreeni sopii astmaatikolle paremmin kuin pitkä yhtäjaksoinen rasitus. Lihaskuntoharjoittelu parantaa liikkuvuutta, mikä rentouttaa myös hengityslihaksia ja helpottaa hengitystä.
Pahentaako pakkanen astmaoireita?
Jo muutaman asteen pakkanen saattaa vaikeuttaa hengitystä. Astmaatikon kannattaa totuttaa keuhkoja kylmään ilmaan pikkuhiljaa, eikä rynnätä täyteen vauhtiin heti ulko-ovelta. Jos sisäliikunta ei innosta, astmaatikko voi hankkia ulkotreeniä varten erillisen hengitysilmanlämmittimen, joka lämmittää ja kosteuttaa sisäänhengitettävän ilman. Tällöin treenissä kannattaa kuitenkin huomioida, että lämmitin tekee hengittämisestä raskaampaa.
Tekeekö liikunta atooppisesta ihosta huonomman?
Hiki ärsyttää atooppista ihoa eikä kirvely houkuttele lähtemään salille. Pahimmillaan iho saattaa olla niin tulehtunut, että jopa iholle puhaltava tuuli aiheuttaa kipua. Aikaisemmin ajateltiin, että runsas pesu kuivattaa atooppista ihoa entisestään ja siksi ehkä hikiliikuntaakin suositeltiin vältettäväksi. Nykyään tiedetään, että pesu tekee hyvää myös atooppiselle iholle. Se poistaa iholta hikeä ja bakteereita, jotka muuten ärsyttäisivät sitä. Pesulla kannattaa käydä mahdollisimman pian treenin jälkeen, välttää pitkiä kuumia suihkuja sekä rasvata iho huolellisesti. Rasvaus on atooppisen ihon tärkein itsehoitomuoto. Voide levitetään puhtaalle, vielä kostealle iholle, jolloin se lukitsee kosteuden tehokkaasti ihon sisään. Treenivaatteissa kannattaa suosia luonnonkuituja, tosin ne eivät ehkä siirrä kosteutta iholta yhtä tehokkaasti kuin tekniset sporttimateriaalit.
Mikä on hikiallergia?
Hikiurtikariassa ei ole kyse varsinaisesta allergiasta vaan hikoilun, lämmön ja jännityksen laukaisemasta nokkosihottumasta, jonka esiintymistä ei olla vielä aivan pystytty selittämään. Rasituksessa, saunassa tai jännittävässä tilanteessa hikoilu laukaisee ihottuman, jossa iholle ilmestyy kovasti kutiavia pieniä paukamia. Tavallisesti oireet lakkaavat itsestään ja niitä voi esiintyä kausiluontoisesti. Treenaaminen oireiden kanssa saattaa olla vaikeaa, mutta haittaa siitä ei ole. Antihistamiinia voi kokeilla, mutta useinkaan se ei merkittävästi auta. Vaikeasta oireilusta kärsivän kannattaa jutella lääkärin kanssa muista hoitomuodoista, kuten valohoidosta.
Asiantuntija: Allergia-, iho- ja astmaliiton asiantuntija Kaisa Toikko
Lue lisää: