Tiesitkö, että jopa puolet allergiadieeteistä on tarpeettomia? Lievän ruoka-aineallergian ei kannata antaa hallita ja hankaloittaa elämää.
1. Puolet allergiadieeteistä on turhia
Uusimman tutkimustiedon mukaan suomalaisten noudattamista allergiadieeteistä jopa puolet on tarpeettomia.
Turhat erityisruokavaliot johtuvat lukuisista seikoista. Moni on lapsena todellakin kärsinyt allergioista. Suuri osa niistä kuitenkin katoaa itsestään muutamassa vuodessa. Usein dieetin noudattaminen jää silti päälle, kun todellista tilannetta tarkisteta missään vaiheessa.
Moni myös päättää oma-aloitteisesti ryhtyä välttelemään tiettyjä ruokia kaiken varalta: Kun kerran muna ei sovi minulle, niin kyllä varmaan kalakin jotain aiheuttaa. Ja taidan itse asiassa luopua pähkinöistäkin.
Ja samoilla linjoilla ovat olleet myös terveydenhuollon ammattilaiset. Kansalaisia on kannustettu varovaisuuteen ja mahdollisten allergeenien karttamiseen. Todellisuudessa esimerkiksi suklaa, sitrushedelmät ja mansikka aiheuttavat oireita hyvin harvalle, mutta silti niitä vältellään yleisesti. Myös suurin osa lisäaineisiin liitetyistä allergiapeloista on tuoreimmissa tutkimuksissa osoittautunut turhaksi.
2. Turha dieetti on vahingoksi
Mitä haittaa ylimitoitetusta varovaisuudesta allergia-asioissa sitten on?
Ikävin seuraus on se, että tiukka dieetti saattaa muuttaa lievän allergian vaikeaksi. Ruoka-aine on ehkä alun perin aiheuttanut vähäisiä iho-oireita. Vuosia jatkuneen täydellisen välttelyn jälkeen jo pieni määrä saattaa saada aikaan hengenvaarallisen hengitysteiden reaktion.
Allergioiden liioittelu aiheuttaa myös tarpeetonta sairauden ja poikkeavuuden tuntua. Suhde ruokaan voi vääristyä, kun vältettäviä asioita tuntuu lymyilevän joka puolella. Turhat dieetit hankaloittavat myös arjen tilanteita, kuten kauppareissuja, ravintolassa syömistä ja vieraiden kestittämisestä.
Sopiva altistuminen pitää lievän allergian yleensä entisellä tasolla tai parhaassa tapauksessa lopettaa oireet kokonaan.
3. Allergia on myös asenne
Allergiat ovat suorastaan muotia. Pienikin vatsan nipistely tai tavallinen ihottuma saa ihmiset spekuloimaan innokkaasti, millainen allergia tällä kertaa voisi olla kyseessä. Jokaiselle aivastukselle ja näppylälle ei kuitenkaan ole olemassa mitään erityistä syytä!
Moni onkin vaalinut tarkemmin allergioitaan kuin terveyttään – ja oma lääkäri on saattanut tukea urakkaa.
4. Siedätä vain lääkärin ohjein
Usein järkevin tapa suhtautua vähäiseen ruoka-allergiaan on olla välittämättä asiasta. Itseään voi myös yrittää karaista nauttimalla kyseistä ruoka-ainetta muutaman kerran viikossa. Siedätyskokeiluita ei pidä tehdä omin nokin, vaan asiasta kannattaa keskustella ensin oman lääkärin kanssa.
Lääkärin ohjein omaa ruokavaliotaan voi muutenkin ryhtyä laajentamaan. Allergiat ovat harvoin niin yksioikoisia kuin kuvitellaan. Esimerkiksi kala-allergia saattaakin liittyä vain osaan kalalajeista – käytännössä kaikki allergikot sietävät muun muassa merianturaa. Maitoallergia häviää tavallisesti kouluikään mennessä. Nekin, joilta maitoallergia ei katoa, saavat usein apua siedätyshoidoista. Entä tiesitkö maidon allergeenien vähenevän kuumennettaessa?
5. Vaikeat allergiat on otettava vakavasti
Laktoosi-intoleranssilla ja keliakialla ei liioin ole mitään tekemistä allergioiden kanssa, eivätkä uudet ohjeet siis koske niitä. Uudessa linjassa ei liioin ole missään nimessä kyse vaikeiden allergioiden vähättelystä – päinvastoin. Vakavat allergiat kaipaavat yhä tehokkaampaa diagnosointia ja hoitoa. Kun turhia tutkimuksia ja seurantaa puretaan, resursseja vapautuu todelliseen tarpeeseen.
Asiantuntijana johtaja, professori Matti Hannuksela, Allergia- ja Astmaliiton Allergiatietokeskus. Lähteenä myös Kansallinen allergiaohjelma 2008–2018 – aika muuttaa suuntaa.
Katso myös nämä: