Tunnetko nämä sokerin korvikkeet?

Sokerin korvikkeet kiinnostavat monia, sillä niissä on huomattavasti vähemmän kaloreita kuin valkoisessa sokerissa. Mutta tiedätkö, miten niitä voi käyttää?

Tunnetko sokerin korvikkeet? Listasimme yleisimpien vähäkaloristen sokerin korvikkeiden plussat ja miinukset.

Stevia

Stevia valmistetaan makeastevian lehdistä.

Makeastevian lehdistä valmistettu steviolin glykosideista koostuva tiiviste on jopa 300 kertaa makeampaa kuin ruokosokeri. Se ei sisällä juurikaan energiaa ja sen glykeeminen indeksi on 0.

Useimmiten steviaa myydään jauheena tai nesteenä, jolla voi makeuttaa esimerkiksi smoothieita, puuroja, rahkoja ja jogurtteja. Stevialla ei voi säilöä eikä se ruskistu tai karamellisoidu. Se kestää kuitenkin kuumuutta niin, että sitä voi käyttää leipomisessa tai ruuanlaitossa. Tosin kakkuihin tarvittavaa rakennetta sillä ei saa. Monen mielestä steviassa on erikoinen, hieman karvas maku.

Erytritoli

Erytritoli on sokerialkoholi. Sen E-koodi on E968.

Energiaton luontainen sokerialkoholi, jota esiintyy muun muassa viinirypäleissä ja meloneissa. Erytritolia myydään myös karppisokerin nimellä, sillä siinä olevat hiilihydraatit eivät imeydy elimistöön.

Erytritoli on kidemäistä ja se sopii sokerin tavoin kaikkeen makeutukseen. Tosin leivonnassa kannattaa huomioida, että taikinan nostatukseen ja vaahdottamiseen saa varata pidemmän ajan kuin sokerin kanssa leivottaessa.

Kookossokeri

Kookossokeri valmistetaan kookospalmun kukinnon nektarista.

Kookospalmun kukinnan nektarista valmistettu sokeri on luontoystävällinen ruskea vaihtoehto. Kookospalmuja ei kaadeta keräämistä varten. Se sisältää yhtä paljon energiaa kuin tavallinen sokeri, mutta sen glykeeminen indeksi on matala, vain 35.

Leivonnassa kookossokeri käyttäytyy samalla tavalla kuin tavallinen sokeri, mutta vaahtoutuminen ottaa hieman normaalia enemmän aikaa eikä kakkujen rakenteesta kannata odottaa yhtä kuohkeaa kuin sokerilla leivottaessa. Maku on hieman karamellimainen

Mikä on glykeeminen indeksi?

Glykeeminen indeksi eli glykemiaindeksi (GI) kertoo, kuinka ravintoaineen imeytyvät hiilihydraatit vaikuttavat verensokeriin. Siitä voi päätellä, kuinka paljon hiilihydraatit nostavat verensokeria verrattuna vastaavaan määrää glukoosia.

Suuri glykemiaindeksi tarkoittaa sitä, että verensokeri nousee nopeasti, jolloin vereen vapautuu paljon insuliinia. Pieni glykemiaindeksi kertoo tasaisemmasta ja vähäisemmästä vaikutuksesta verensokeriin. Valkoisen sokerin GI on 68.

Agavesiirappi

Agavesiirappi on vegaaninen vaihtoehto hunajalle.

Agave-kasvista valmistettu siirappi muistuttaa koostumukseltaan ja maultaan hunajaa, mutta on kalliimpaa. Sen GI on matalampi kuin hunajan, 11−19. Toisin kuin hunaja, agavesiirappi sopii vegaaneille.

Agave-siirappia on kahdenlaista, tummaa ja vaaleaa. Tumma on maultaan vahvempaa ja siirappimaisempaa. Juoksevan koostumuksensa ansiosta se sopii esimerkiksi juomiin, leivontaan ja pannukakkujen päälle.

Hunaja

Hunaja on monelle tuttu makeutusaine.

Kaikille tuttu sataprosenttisesti luonnontuote hunaja on makeudestaan huolimatta sokeria vähäkalorisempaa ja sillä on matalampi glykeeminen indeksi, 55.

Hunajaan liitetään runsaasti terveysväittämiä, sillä se sisältää muun muassa antimikrobisia aineksia. Hunajaa voi käyttää leivontaan, juomiin ja makeutusaineena esimerkiksi puuroon tai jogurttiin.

Koivusokeri

Koivusokeri eli xylitoli on kaloriton vaihtoehto.

Xylitoli eli koivu­sokeri on täysin luonnollinen ja vähä­kalorinen sokerialkoholi, jonka glukeeminen indeksi on 7. Suomessa xylitoli tunnetaan sen hampaiden reikiintymistä estävästä ominaisuudesta.

Koivusokeri kestää kuumentamista, mutta ei nostata hiivaa kuten tavallinen sokeri. Suuria määriä ei kannata nauttia, sillä se on laksatiivinen.

Lue myös

Onko sokeri myrkkyä kehollesi?

Piilosokeri – viekö napostelu sinutkin huomaamatta sokeriloukkuun?

Haluatko päästä eroon sokerista?

Teksti Päivi Ekola
Kuvat Adobe