Voiko astangajooga olla vaarallista?

Astangajooga on haastava laji, jossa on myös loukkaantumisen vaara. Vaikeinta on päästä kilpailumielestä eroon. Astangajooga on haastava laji, jossa on myös loukkaantumisen vaara. Vaikeinta on päästä kilpailumielestä eroon.

90-luvun muotilaji astangajooga on säilyttänyt vankan suosionsa. Ei mikään ihme, onhan laji tehokkuudessaan verraton. Fyysisen kunnon lisäksi laji tarjoaa arjessa tarvittavia henkisiä rakennuspalikoita: energiaa, stressinsietoa ja keskittymiskykyä.

Kaikki eivät kuitenkaan lähde joogasalilta virkistyneinä. Astanga on joogamuodoista rankin ja fyysisesti haastavin, mikä altistaa myös loukkaantumisille. Riskiä lisää myös se, että joogit harjoittelevat parhaimmillaan – kuten lajin henkeen kuuluu – kuutena aamuna viikossa.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Suorittaminen altistaa vammoille

Vaikka astangajoogassa kehon haastaminen kuuluu asiaan, voi rajojen puskeminen mennä liian pitkälle. Loukkaantumiset johtuvat usein siitä, että treenaaja änkeää oman tasonsa ylittäviin liikkeisiin.

Joogin haaste on löytää tasapaino voiman ja venytyksen välillä – voima kun harvoin kohenee samassa tahdissa taipuisuuden kanssa. Jos lihakset eivät jaksa haastavassa asennossa kannatella kehoa, loukkaantumisen riski kasvaa. Herkimmin pettävät selkä, reiden takaosat, polvet ja muut nivelet.

Lempeyden ja oman kehon kuuntelemisen ihanteista huolimatta joogasta tulee monelle pakkomielteistä suorittamista.

Suorittamisen välttäminen onkin joogassa vaikeinta. Joskus vasta loukkaantuminen herättää kilpailuhenkisen joogin kuuntelemaan kehoaan.

Ohjaajallakin on vastuunsa

Joskus loukkaantuminen saattaa johtua ohjaajan tai avustajan kokemattomuudesta, ammattitaidottomuudesta tai silkasta kovakouraisuudesta. Jooganneiden joukosta kuuluu kauhutarinoita, joissa joogaajaa on avustettu liian ronskisti haastavaan asanaan tai joissa vieruskaverin polvi on rikkoutunut äänekkäästi, kun ohjaaja on vääntänyt jalkaa epäergonomiseen kiertoliikkeeseen. Onkin kysyttävä, miksi joogaaja on pakotettava asentoon, johon hän ei itse ylety.

Vaikka joogaajan on syytä olla perillä ohjaajansa ammattitaidosta, ei ohjaajan vastuu voi ulottua loputtomiin – olemmehan loppujen lopuksi itse vastuussa kehostamme. Oma asenne ratkaisee.
Halu edistyä ja oppia lisää uusia asanoita saattaa viedä mukanaan, mutta ylenmääräinen ahneus ja kiire tekevät joogasta paitsi epämiellyttävää myös vaarallista. Jos vielä viereisellä matolla taituroi kadehdittavan taitava kaveri, saattaa paine pyristellä samaan kasvaa vastustamattomaksi.

On hyvä rauhoittaa harjoittelua välillä ja ottaa hieman takapakkia. Malttia, armollisuutta ja mielenrauhaa puuttuu arjestamme, siksi hyveitä kannattaa vaalia edes joogasalissa.

Joogaa kehoa kunnioittaen

  • Älä kilpaile. Unohda vierustoveri.
  • Älä suorita. Joogasali ei ole estradi, eikä sinulla ole yleisöä. Tee harjoitus vain itsellesi.
  • Avaa suusi. Kerro ohjaajalle mahdollisista vammoistasi ja peloistasi. Kerro rohkeasti myös, jos et halua, että sinua avustetaan.
  • Kuulostele kehoasi, sillä venyvyys ja voimat vaihtelevat päivästä toiseen. Ota kivun tunne vakavasti.
  • Kunnioita kehoasi. Joogan periaatteisiin kuuluu ahimsa, väkivallattomuus, minkä pitäisi päteä myös omaan kehoon. Älä anna muiden yllyttää sinua ylittämään rajojasi.

 

Katso myös nämä:

Helppoa joogaharjoitusta jokaiseen päivään – 5 helppoa asanaa

Me Too paljasti: seksuaalinen häirintä kuuluu joogamaailmaankin

Joogaohjaaja Monika Mäkitalo: ”Kohtalo sanoi, että herää pahvi, tämä ei ole sinua varten”