Stressi vie kaistaleveyttä mielen toiminnoista. Se hidastaa ajatusvirtaa ja haittaa päätöksentekoa. Asiat unohtuvat, tavarat hukkuvat ja keskittyminen on vaikeaa. Kyseessä voi olla henkinen säästöliekki.
Päätösten tekeminen, on vaikeaa tai saatat tehdä impulsiivisia, harkitsemattomia ratkaisuja. Olet kenties ahdistunut ja lamaantunut tai jännittynyt ja ärtyisä. Nämä kaikki oireet voivat viitata pitkittyneeseen stressiin, jota psykiatrian erikoislääkäri ja professori Jyrki Korkeila kuvaa havainnollistavasti henkiseksi säästöliekiksi.
Millainen tila henkinen säästöliekki on?
Ihmisen elimistö käy ylikierroksilla, mikä vie energiaa mielen toiminnoista ja niistä aletaan säästellä. Tämä ilmenee esimerkiksi siten, että päätöksenteko hidastuu ja vaikeutuu ja harkintakyky notkahtelee. Se voi näkyä arkisissa päätöksissä vaikkapa ruokakaupassa: ihminen ei jaksa miettiä, mitkä ostokset olisivat terveellisiä ja järkeviä, vaan oikaisee päätöksissään ja ottaa mukaansa esimerkiksi epäterveellistä lohtusyötävää. Isoissa päätöksissä pitkään stressaantunut saattaa toimia impulsiivisesti tai tehdä ratkaisuja väärin perustein. Stressi vie kaistaleveyttä mielen toiminnoista, toisin sanoen syö tilaa mielestä. Perusteelliselle ajattelulle ei ole kapasiteettia, jolloin päätökset saattavat nojata tunteisiin ja hetken mielijohteeseen. Joku saattaa lähettää kiukuspäissään irtisanomisilmoituksen pomolleen, joku toinen ostaa hetken huumassa uuden auton.
Miten henkinen säästöliekki syntyy?
Yleensä tilaan päädytään kahta reittiä. On sattunut monta pientä vastoinkäymistä lyhyellä aikavälillä eikä mieli ole saanut kuormituksesta palautumisaikaa, tai sitten elämässä on tapahtunut jokin iso ja dramaattinen muutos, kuten ero tai läheisen kuolema.
Jos kuormitus ja palautuminen eivät ole tasapainossa, stressi jää jäytämään mieleen, aivoihin ja elimistöön pitkäaikaisena rasitteena:
Mieli sopeutuu vähitellen kasvaneeseen stressitasoon ja siitä tulee uusi normaali. Esimerkiksi hankalassa työuupumuksessa on tyypillistä, ettei edes loma riitä palauttamaan ylikuormittunutta mieltä ja kyky rauhoittua on kadonnut.
Aivojen toimintojen ohjaus heikkenee eli esimerkiksi ajattelun joustavuus, keskittyminen ja muistin toiminta alkavat kärsiä. Aivoissa on hiljainen tulehdustila, joka häiritsee myös aivojen niitä alueita, jotka osallistuvat tunnetilojen säätelyyn. Jos tulehdustila jatkuu vuosikausia, se voi lisätä psykiatristen häiriöiden riskiä.
Elimistössä pitkään jatkunut stressi voi aiheuttaa verenpaineen nousua ja lisätä sydän- ja verenkiertosairauksien riskiä. Stressi on usein ”epätäsmällinen” ruumiillisten sairauksien riskitekijä, esimerkiksi astma voi puhjeta stressin seurauksena.
Mikä on paras tapa palautua?
Yhdelle hyvä keino on kuntosalitreeni tai metsäkävely, toiselle lukeminen tai äänikirjan kuuntelu, kolmannelle meditoiminen tai ruoanlaitto. Tärkeintä on löytää helposti toteutettavia tapoja palautua. Stressivaste nousee nopeasti, mutta palautuminen kestää pidempään, joten päivittäinen palautuminen on tärkeää.
Mistä tunnistaa, jos on lipumassa kohti haitallista stressiä?
Ahdistus on usein ensimmäinen merkki. Jos iltaisin työ tai muu stressiä aiheuttava asia pyörii siinä määrin mielessä, että se häiritsee nukahtamista ja unta, tulisi miettiä, mitä muutoksia voi päiväaikaiseen elämäänsä tehdä ja miten lisätä palauttavaa ja rentouttavaa aikaa.
Miten yleistä pitkittynyt stressi on, ja ketkä sille ovat alttiita?
Noin joka neljäs suomalainen kärsii vuosittain merkittävästä kuormittavasta stressistä. Tähän ryhmään kuuluu työikäisiä, opiskelijoita ja koululaisia sekä ikäihmisiä. Perheelliset työssäkäyvät korostuvat näistä ryhmistä.
Elämäntilanteen lisäksi luonteenpiirteet ja temperamentti vaikuttavat alttiuteen: jos kynnys kielteisille tunteille on matala, on yleensä suurempi alttius myös stressaantua.
Toisin kuin usein ajatellaan, tunnollisuus suojaa yleensä ylikuormitukselta. Tunnollisilla ihmisillä on tyypillisesti hyvä impulssien sietokyky, ja he suoriutuvat suurestakin määrästä tehtäviä tarkkaavaisuutensa ansiosta. Mutta jos tunnollisuus on erityisen korostunutta ja siihen yhdistyy kovat vaatimukset itseään kohtaan, tilanne kääntyy itseään vastaan, ja henkilö voi olla hyvinkin altis stressille.
Tunnistan henkisen säästöliekin piirteitä, mitä teen?
Kannattaa aloittaa oman elämäntyylin kartoituksesta: mikä siellä kuormittaa eniten?
Jos on vaikeuksia nukahtaa, tietoisuustaitoharjoituksia ja mindfulnessia voi kokeilla. On tärkeää oppia kuuntelemaan itseään ja pysähtyä päivittäin tarkastelemaan, missä hetkissä ahdistus nousee pintaan tai millaisien päivien jälkeen uni ei tule.
Ammattiapua kannattaa hakea matalalla kynnyksellä. Jos stressi on työperäistä, työpsykologi auttaa pohtimaan työn kuormittavuustekijöitä sekä omia toimintatapoja ja miten niitä voisi viilata.
2 x tankkaa mielihyvää
Itsensä rentouttaminen ja pieni mielihyvätankkaus kesken työ- tai opiskelupäivän ei vaadi ihmeitä. Kokeile näitä helppoja palautustuokioita, joita voit tehdä useitakin kertoja päivässä.
1. Asetu vaaka-asentoon. Toinen jalka on maassa ja toinen jalka nousee suoraksi taakse. Samalla vartalo laskeutuu suorana samalle tasolle kuin takana oleva jalka. Vaaka-asento on supersimppeli, mutta vaatii keskittymistä, jotta pysyt pystyssä. Jos et keskity, kellahdat kumoon. Jos pystyt keskittymään ja hengittämään tasaisesti, mielesi rauhoittuu.
2. Asetu selinmakuulle ja laita kädet vatsan päälle. Hengittele syvään ja rauhallisesti: laske kolmeen sisäänhengityksellä, pysäytä ja laske kolmeen, hengitä ulos ja laske kolmeen. Tasainen hengitys auttaa lyhyessäkin ajassa mielen kohinan vaimentamiseen.
Lue myös:
Hermoston ylivireystila syntyy liiasta kuormituksesta
Mitä on positiivinen stressi? Näin teet stressistä ystävän