Rinnetouring-harrastaja Matti Piipponen: ”Ylämäkeen meneminen voittaa alamäkeen tulemisen”

Matti Piipponen, 43, löysi rinnetouringista itselleen täydellisen harrastuksen. 

Harrastan touringhiihtoa siksi, että sen ansiosta näen maisemia. Maisemat ja eväiden syönti ovat minulle ulkoilussa tärkeintä. Olen aina pitänyt laskettelusta, mutta touringin myötä suksilla ylämäkeen kiipeämisestä tuli tärkeämpää kuin alamäkeen laskemisesta. Ylämäessä maisemat näkee ihan eri kulmasta kuin vauhdilla alas tultaessa.

Lajia kutsutaan myös vapaalaskuksi silloin, kun sitä harrastetaan rinteiden ulko­puolella. Itse kiipeän ja lasken laskettelukeskuksissa, jolloin puhutaan rinnetouringista. Tutustuin lajiin ensimmäisen kerran viitisen vuotta sitten Itävallassa. Olin tyttären kanssa työmatkalla Keski-Euroopassa, ja teimme reissun aikana retken lähimpään laskettelurinteeseen. Oli hirveän huono sää ja hissit kiinni, joten kävelimme sukset olalla vähän matkaa ­rinnettä ylös, jotta saisimme laskea edes vähän. Vieressä kiipesi hyväntuulisen näköistä porukkaa suksilla mäkeä ylös, ja me mietimme, että mikä tämä juttu on. Seuraavana vuonna raahasinkin jo koko perheen Alpeille.

Rinnetouringissa tulee liikuttua huomaamatta todella paljon.

Olin ollut nuorisoporukalla pariin otteeseen 90-luvulla Italiassa, ja sieltä jäi fiilis, että isona haluan palata nimenomaan Alpeille. Rinne­touring ei kuitenkaan vaadi hulppeita puitteita. Sen sijaan siinä kannattaa pakata reppu täyteen eväitä ja vettä ja edetä hitaasti. Suomessa on totuttu hiihtämään suunniteltu lenkki mahdollisimman kovaa, mutta rinnetouringissa edetään juuri sen verran kuin jaksetaan. Toki sitäkin voi harrastaa monella tavalla: osa haluaa ennen kaikkea laskea, osa mennä rinteiden ulkopuolella ja osa kilpailla.

Touring-suksien pohjasta repäistään mäen päällä nousukarvat reppuun, minkä jälkeen niillä voi lasketella yhtä hyvin kuin laskettelusuksilla. Mäen ulkopuolella sukset ovat hyvät joka paikan sukset. Eri käyttötarkoituksia varten on erilaisia suksia: rinteessä lasketaan kapeammilla ja pöpelikössä leveämmillä välineillä. Omat sukseni ovat ehkä jotain siltä väliltä.

Jos asuisin jonkin mäen juurella, olisin ­mäessä varmaan joka päivä. Harrastus on kuitenkin lievästi sanottuna kausiluonteinen, ja paksusta lompakosta olisi siinä apua. Nyt hiihto­reissu Alpeille on ollut meidän perheen vuoden kohokohta.

Kuntoilijana olen vähän mukavuudenhaluinen, en esimerkiksi osaa käskyttää itseäni lähtemään lenkille. Rinnetouringissa tulee liikuttua huomaamatta todella paljon. Ja kun liikunta tulee mukavan kautta, olen näköjään valmis tekemään mitä vain.

Lue myös:

Reino Nordin: ”Golf on ­henkinen trippi”

Suunnistaja Inga-Lill Åberg: ”Metsässä tarvitaan terävää päätä”

Teksti Anu Piippo
Kuvat Matti Piipposen kotialbumi