Yrittäjä, Wellnesmalli-organisaattori Anni Vallius kamppaili vuosia hormonaalisten ongelmien kanssa. Kun hän sai PCSO-diagnoosin vaivoihinsa, avautui tilaa itsetutkiskeluun.
Tunteet purkautuivat helpotuksen kyyneliin, kun yrittäjä ja sosiaalisen median vaikuttaja Anni Vallius kuuli, mistä vuosien vaivat, kuten huono iho, mielialan vaihtelut ja epäsäännölliset kuukautiset, olivat johtuneet. Gynekologi oli juuri ilmoittanut, että Annia vaivaa PCOS eli munasarjojen monirakkulaoireyhtymä.
Oireyhtymä on tavallisin naisten hormonihäiriö, ja sitä potee noin puoli miljoona suomalaista naista. Silti se on huonosti tunnettu ja alidiagnosoitu. Moni siis kärsii aivan turhaan, vaikka keinoja hoitaa ongelmia kyllä löytyy.
Usein PCOS huomataan, kun nainen toiveistaan huolimatta tule raskaaksi. Epäsäännöllinen kuukautiskierto vaikeuttaa raskaaksi tulemista, mutta oireyhtymästä kärsivillä on todennäköisesti ollut paljon muitakin hormonaalisia ongelmia elämänsä aikana. PCOS aiheuttaa aknea, ylipainoa ja hirsutismia eli miestyyppistä liikakarvoitusta.
Oireyhtymä voi aiheuttaa myös ahdistusta ja masennusta sekä aineenvaihdunnan ongelmia. Kudosten herkkyys insuliinille on heikentynyt, joten veren insuliinipitoisuus suurenee, rasva-aineenvaihdunta muuttuu ja erityisesti keskivartaloon kerääntyy rasvakudosta.
PCOS toi epävarmuutta elämään
PCOS alkaa usein kehittymään murrosiässä. Tuossa iässä aina hoikka Annikin huomasi painonsa nousevan, ja alavatsaansa ilmestyvän makkaroita. Myös iho meni huonoon kuntoon. Iho-ongelmia yritettiin hoitaa niin sisäisesti kuin ulkoisesti.
”Äiti jopa maksoi kalliita ihotautilääkärikäyntejä, mutta mitään syytä ei löytynyt. Söin terveellisesti, join runsaasti vettä ja hoidin ihoani huolellisesti.”
Myös Annin mielialat heittelivät. Ne pistettiin ainakin perhepiirissä tunteellisuuden ja räiskyvän persoonan piikkiin. Anni kuitenkin itse mietti, miksi hänen stressin sietokynnyksensä on niin matala.
”Olen aina ahdistunut helposti. Vaikka minulle on sanottu, että älä stressaa, en ole voinut siitä itse päättää. Mielialani vaihtelevat joskus todella nopeasti.”
Nuoren naisen elämässä vaikeat iho-ongelmat, painon nousu ja ahdistuneisuus olivat isoja asioita. Ja ne aiheuttivat paljon epävarmuutta. Anni aloitti lukion viimeisellä luokalla ryhmäliikuntaohjaajana. Hän ei kuitenkaan koskaan saanut esimerkiksi vatsalihaksia esiin, vaikka olisi ollut kuinka tikissä kunnossa hyvänsä. Edes 20 jumppatuntia viikossa ja erilaiset dieetit eivät tehneet Annista saman muotoista kuin lähes kaikki muut jumppaohjaajat olivat.
”Mietin paljon, mikä minussa ja mielessäni on vikana, kun en onnistu. Ei riittänyt, vaikka tein täysillä ja enemmän kuin muut.”
Jos Anni tuolloin olisi tiennyt, mikä syy taustalla oli, se olisi ollut helpottavaa. Ei olisi tarvinnut tavoitella tuloksia, jotka eivät olleet mahdollisia. Eikä olisi tarvinnut jatkuvasti pettyä itseensä. Kun hän nykyisin katsoo vanhoja kuviaan, hän näkee niissä hyvännäköisen ja hyvässä kunnossa olevan naisen. Silti hän muistaa, kuinka kuvaushetkellä on miettinyt näyttäneeni kauhealta.
”Olin vahva, voimakas ja hyväkuntoinen, mutta silti se ei näkynyt haluamallani tavalla ulospäin”
Epäsäännölliset kuukautiset
Anni on muutamaan otteeseen syönyt ehkäisypillereitä, ja noina jaksoina oireet ovat yllättäen helpottuneet. Vaikka ystävät varoittelivat, että pillerit sekoittavat pään, Annille ne sopivat. Iho parani, paino laski ja mieliala tasoittui.
”Se oli outoa, mutta en silloinkaan osannut ajatella, että muutokset olisivat johtuneet pillereistä. Ajattelin, että olin tehnyt muuten oikeanlaisia valintoja liikkumisessa ja ruokavaliossa.”
Diagnoosin saatuaan hän sitten luki, että e-pillerit saattavat tehota PCOS oireisiin. Hormonit ovat niin sekaisin, että pillereiden hormonit tasoittavat tilannetta
Kun Anni oli 27-vuotias, kuukautiset jäivät kokonaan pois e-pillereiden vuoksi. Niinpä hän päätti lopettaa niiden syömisen. Hän varasi myös ajan gynekologille vain varmistaakseen, että asiat ovat hyvin kuukautisten pois jäämisestä huolimatta.
”Vastaanotolla gynekologi sanoi ohimennen, että minulla on lievää monirakkulaisuutta munasarjoissa. Hän myös mainitsi, että se voi mahdollisesti hidastaa lasten saantia, mutta siitä ei kannattanut huolestua.”
Anni ei ajatellut asiaa sen enempää, sillä lasten teko ei ollut tuolloin mielessä. Muutamia vuosia myöhemmin hän halusi tarkistaa, että kaikki olisi kunnossa siltä varalta, että haluaisi lapsia.
”Tämäkin lääkäri totesi, että minulla saattaa olla monirakkulaisuutta. Mutta asiasta ei otettu enempää selvää. Kun parisuhde puolison Juden kanssa syveni, lapsen hankkiminen tuli useammin mieleen. Niinpä Anni päätti laskea elämänsä ensimmäistä kertaa kuukautiskiertoaan.
”En olut koskaan kiinnittänyt asiaan kummemmin huomiota. Olin ollut tyytyväinen mitä harvemmin kuukautiset tulevat. Kunhan tulevat.”
Naisten vaiva ei kiinnosta lääkäreitä
Yllätyksekseen Anni tajusi, että kierto saattoi olla jopa 60 päivää, joskus taas 30 päivää. Taas hän kävi lääkärissä.
”Halusin tietää monirakkulaoireyhtymästä lisää. Lääkäri printtasi jonkin esitteen ja mutisi epämääräisesti, että ei tiedä, onko minulla PCOS vai ei.”
Anni sai kuitenkin lähetteen lisätutkimuksiin. Verikokeet paljastivat, että hormonitasapaino oli sekaisin, ja diagnoosi varmistui. Anni sai diabeteksen hoitoon kehitetyn metformiini-lääkityksen, joka tehostaa insuliinin vaikutusta ja voi auttaa painonhallinnassa. Lääke on tasapainottanut oloa kokonaisvaltaisesti; läheiset sanovat, että äkkipikaisuus on tasaantunut ja nykyisin Anni pystyy kontrolloimaan nälkäänsä paremmin. Tämä auttaa painonhallintaan.
”Olin helpottunut diagnoosista, mutta samalla ihmeissäni: Miksi kukaan ei ollut aikaisemmin tehnyt asialle yhtään mitään? Miksi sain apua vasta sitten, kun otin lapsenteon puheeksi?”
On ärsyttävää, ettei elämää häirinneitä oireita otettu huomioon jo vuosia aikaisemmin. Monet liittävätkin PCOS:n lapsettomuuteen, mutta Anni haluaa painottaa, ettei se liity pelkästään siihen.
”On hämmentävää, että tämä naisten vaiva ei kiinnosta, vaikka se aiheuttaa todella paljon ongelmia.”
PCOS-diagnoosiin hyväksyvä asenne
Kun Anni ryhtyi ottamaan selvää oireyhtymästä, hän huomasi, että sen ympärillä pyörivässä keskustelussa on paniikinomainen tunnelma. Toki diagnoosin saaminen oli hänellekin tunteellinen asia kakkine mahdollisine tulevaisuuden haasteineen ja menneiden asioiden ymmärtämisineen. Mutta ennen kaikkea se oli parantava kokemus. Sen avulla Anni pystyi murtamaan omia oletuksiaan itsestään ja tahdonvoimastaan. Enää hänen ei tarvitse miettiä, kelpaanko sellaisena kuin on tai onko hänessä jokin vika. Kun asiat selvisivät, löytyi tilaa opetella hyväksymään ja käsittelemään niitä.
”Tunnen itseni nyt paljon itsevarmemmaksi ja henkisesti voimakkaammaksi. En enää ajattele olevani saamaton ja laiska.”
Anni ei suostu etukäteen murehtimaan sitä, mitä tulevaisuus eteen tuo. Hän haluaa nauttia elämästä tässä ja nyt. Siitä, että voi keskittyä töihinsä ja että voi Juden kanssa matkustella yhdessä. Juuri nyt hän ei tarvitse muuta.
Asiat harvoin kuitenkaan tapahtuvat niin kuin itse haluaisi, mutta Anni haluaa luottaa siihen, että jos jotain haluaa tarpeeksi, se lopulta onnistuu. Mutta pelkällä sormien napsautuksella asioita ei välttämättä saa tapahtumaan.
”Toki olen aina halunnut lapsia ja toivon, että niitä joskus tulisi, mutta se ei ole ainoa asia, johon keskityn. Tiedostan tilanteeni, mutta mikäli se vaatii enemmän toimenpiteitä tulevaisuudessa, olen siihen valmis.”
Sosiaalisessa mediassa Anni tunnetaan siitä, että hän puhuu avoimesti vaikeistakin asioista. Ne eivät ole hänelle tabuja eikä hän ota niitä henkilökohtaisesti. Tekstit, joita hän jakaa, eivät ole kuitenkaan suunnattu pelkästään yleisölle vaan myös hänelle itselleen.
”Mietin paljon sitä, miten haluan ruokkia omia ajatteluani, millaisia ajatuksia itse haluan sisäistää. Se on aina kärkenä, kun jaan juttujani.”
Paniikin lietsominen ei auta, vaan munasarjojen monirakkulaoireyhtymän ympärille tarvitaan hyvää keskustelua niin, että ihmiset osaisivat hakeutua hoitoon tai selvittää asiaa. Kuten Anni sanoo: mitä enemmän keskittyy negatiiviseen, sitä enemmän se kasvaa. Siksi Anni haluaa oman oppimisensa kautta jakaa somekanavissaan PCOS-tietoa ja tukea samassa tilanteessa olevia.
”Olen eteenpäin menevä luonne. Kun olen päässyt rauhassa käsittelemään asioita, uskon, että voin omalla tavallani auttaa ja tsemppaamaan muita ihmisiä.”
Lue myös:
Hormoniehkäisyn lopettaminen kannatti: Ei sittenkään draama queen
Susanna Juntunen: ”Hyvinvointia on se, mitä olet nyt”