Stressi, kehno ruokavalio ja kakalla käynnin lykkääminen eivät tee hyvää suolistolle.
Brittiläisen tutkimuksen mukaan jopa kolme neljästä siirtää toistuvasti ulostamista vähintään tunnilla. Hätää ei kuitenkaan kannattaisi lykätä. Vatsan toiminnan luontainen rytmi voi sotkeentua, ja tulos voi olla tukala olo ja ummetus.
Suoli tottuu turhaan massaan
Koska ulostustarpeesta ilmoittava tuntemus on lapsena opittu, se voi myös heikentyä tai kadota. Ajan mittaan kroppa ei ehkä enää kerrokaan, milloin on aika mennä vessaan. Vähitellen peräsuoli tottuu ja turtuu ylimääräiseen massaan. Kierre on valmis.
Jos tyhjennystarpeesta ei välitä, suolen sisältö kovettuu ja kuivettuu, ja koska kovan kakan poistuminen tekee kipeää, istuntoa tekee mieli lykätä entisestään.
Miten usein vessassa pitäisi sitten käydä?
Tärkeintä on, että olo tuntuu hyvältä. Tilapäisestä panttaamisesta esimerkiksi kyläreissulla tai matkustellessa ei ole haittaa, ja on luonnollista, että herkutteluillan jälkeisenä päivä vatsa vähän kapinoi. Koululääketieteessä vielä kolmenkin päivän ulostusväli on normaalin rajoissa.
Monen ravitsemusasiantuntijan mielestä tahdin tulisi kuitenkin olla sopivan tiheä.
– Kerran päivässä olisi ihanteellisinta. Miksei ulostamisen noudattaisi samaa rytmiä kuin muukin elämämme, naturopaatti ja ravitsemusasiantuntija Riitta Okkonen vertaa.
Suoli tarvitsee työstettävää
Me länsimaalaiset kärsimme erityisesti ummetuksesta, sillä ruokavaliossamme on aivan liian vähän kuituja. Kehitysmaissa kuitua syödään enemmän, joten siellä ulostemäärät ovat jopa kymmenkertaisia länsimaalaisten määriin verrattuna.
Kuitu imee vettä ja näin lisää ulostemassaa, ja siksi ruoan niukka kuitu- ja nestepitoisuus aiheuttaa ummetusta. Suoli ei voi toimia normaalisti, jos sillä ei ole tarpeeksi työstettävää. Kun uloste jää liian pieneksi ja vähäkuituiseksi, suoliston aaltomaiset supisteluliikkeet eivät saa tehokkaasti kuljetettua massaa matkassaan.
Jos suoli ei pääse tyhjenemään tarpeeksi usein, sen loppupää on jatkuvasti täynnä.
– Mädättäjäbakteerit pääsevät muodostamaan myrkkyjä, jotka imeytyvät suolenseinämän herkän limakalvon läpi verenkiertoon. Tämä voi johtaa päänsärkyihin, hiivatulehduksiin ja immuniteetin heikkenemiseen, Okkonen kuvailee.
Inhottavaa, eikö totta!
Murehtijan maha ei toimi
Suoliston hermosto on niin kehittynyt, että monien tutkijoiden mielestä suolisto on elimistön toiset aivot. Osa tunteistakin saattaa sijaita pikemminkin vatsassa kuin pääkopassa.
Siksi ei kuulostaa ollenkaan hullulta, että monien psykologien mukaan myös murehtiminen ja huolehtiminen heijastuvat suolenliikkeisiin. Ihmisillä, joilla on taipumusta ummetukseen, voi olla vaikeuksia ”päästää irti” muuallakin kuin naistenhuoneessa. Työn ja arjen ylenmääräinen stressi ja touhotus ei sovi suolistolle. Ja kun vatsa ei toimi, on kaikki muukin pilalla.
Suolistoon tulisi suhtautua kunnioittavasti: Vessassa käynnille on syytä varata aikansa ja pitää siitä kiinni. Se on sentään yksi päivän harvoista rauhallisista hetkistä, joka on täysin omaa, yksityistä aikaa.
Katso myös tämä:
Koko hyvinvointipaletti hallussa? Voita Re-Start-verkkovalmennus!
Miksi treenari tarvitsee kauraa?
Probiootit avuksi vatsavaivoihin – 6 kysymystä probiooteista