Jokainen myöhästyy joskus. Aivan oma lukunsa sen sijaan ovat krooniset myöhästelijät – ihmiset, jotka eivät milloinkaan tunnu olevan ajoissa.
– Ongelma on varsin yleinen. Eräässä kyselyssä viisi prosenttia suomalaisista ilmoitti myöhästelevänsä jatkuvasti, ajankäytön sparraaja Timo Lampikoski 4L Training & Consulting Oy:stä kertoo.
Hänen mukaansa nykypäivän kiirekulttuuri ruokkii taipumusta olla myöhässä. Kiireeseen on helppoa ja hyväksyttävää vedota, kun saapuu tapaamiseen puoli tuntia sovitun ajan jälkeen tai luistaa töissä deadlineista.
– Tehokkuuden nimissä päivän jokainen hetki yritetään käyttää hyödyksi: palaveri alkaa viiden minuutin päästä, joten ehdin hyvin vastailla vielä muutamaan sähköpostiin. Kaikkihan tiedämme, kuinka siinä sitten käy, Timo Lapikoski kuvailee.
– Lisäksi kyse on sukupolvierosta. Täsmällisyyttä ei enää pidetä entiseen tapaan tavoiteltavana hyveenä. Monet nuoret ovat tottuneet soveltamaan akateemisen vartin ajatusta kaikkeen elämään, eivätkä he välttämättä edes yritä noudattaa aikatauluja.
Moni tapamyöhästelijä vetoaa luonteeseensa: Minä nyt vain olen tällainen. Timo Lampikosken mielestä ajattelussa piilee totuuden siemen.
– Joidenkin ihmisten aikasuhde tosiaan poikkeaa tavanomaisesta kronologisesta eli kelloon sidotusta rytmistä. He kokevat ajan elämyksellisesti: hetket ovat tärkeitä, kelloa ei niin vilkuilla, ja täsmällisyys on venyvä käsite.
Kunnioita muiden aikaa
Myöhästelystä on haittaa sekä ihmissuhteissa että opiskelu- ja työelämässä.
– Kannattaa miettiä, millaisen kuvan haluaa antaa itsestään muille. Tapamyöhästelijä välittää tahtomattaankin sen viestin, ettei kunnioita toisia ihmisiä ja näiden aikaa, Timo Lampikoski huomauttaa.
Työpaikalla myöhästeleminen voi pahimmillaan johtaa sivuraiteelle ajautumiseen. Kiinnostavimpia projekteja ei anneta henkilölle, jota saa aina odotella ja jonka takia pitää jatkuvasti kerrata jo käsiteltyjä asioita.
On siis monta hyvää syytä pyrkiä eroon myöhästelystä. Eivätkä erot temperamenteissa ja aikakäsityksissä suinkaan tarkoita sitä, etteikö asialle olisi tehtävissä jotain. Kuten muistakin huonoista tottumuksista, myöhästelystä voi päästä eroon tahdonvoiman ja harjoittelun avulla.
Ensin täytyy tehdä tietoinen päätös muuttaa omaa käytöstä. Tämän jälkeen kannattaa analysoida rehellisesti, mistä juuri minun myöhästelyni johtuu. Buukkaanko kalenterini jatkuvasti liian täyteen tai onko tapanani jäädä haaveksimaan silloin, kun pitäisi jo mennä? Vai olenko ikuinen aikaoptimisti, joka oikeasti luulee ehtivänsä tehdä sata asiaa yhden iltapäivän aikana?
Seuraavaksi omia tottumuksia voi lähteä muuttamaan pieni askel kerrallaan. Myös pettymyksiin on syytä varautua – piintynyt myöhästelijä ei muutu kertaheitolla säntillisyyden perikuvaksi.
– Tähän pätee sama sääntö kuin muihinkin elämäntaparemontteihin. Oppiminen pois huonosta tavasta vie psykologien mukaan vähintään 21 päivää, Timo Lampikoski toteaa.
Kiitos ajoissa olemisesta on luvassa välittömästi. Ystävät ja työtoverit ovat taatusti iloisesti yllättyneitä, kun krooninen myöhästelijä on kerrankin ensimmäisenä paikalla.
Katso myös nämä:
Miten uraäiti löytää aikaa treenamiselle?
Tiesitkö, että tuhlaat aikaasi multitaskaamalla?
Anu vaihtoi rankat salitreenit lempeämpiin lajeihin: ”Meditaatio opetti rentoutumaan”