Wellnessmalli 2020 Josefiina Lahtinen on vähitellen palautunut ylikuntotilasta. Nyt hän opettelee liikkumaan intuitiivisesti ja olemaan itselleen armollinen.
Josefiina Lahtinen, 21, voitti Wellnessmalli 2020 -kilpailun. Hän on valmistunut liikuntaneuvojaksi a opiskelee nyt personal traineriksi. Josefiina Lahtinen muutti viime syksynä Jyväskylästä, Helsinkiin koiransa Jäbän kanssa.
Ylikunto lopetti luistelu-uran
Olen entinen taitoluistelija, ja olen aina liikkunut paljon. Ennen jatkoin eteenpäin, vaikka väsytti ja tuntui huonolta. Nykyisin pyrin liikkumaan intuitiivisesti omaa kehoa kuunnellen. Liikkuessani kuuntelen, mikä tuntuu juuri silloin omassa kehossa hyvältä. Käyn kuntosalilla ja joogaan.
Lisäksi pitkät kävelylenkit ovat minulle tärkeitä.
Ajauduin vaikeaan ylikuntotilaan viisi vuotta sitten opiskellessani Vierumäen Urheiluopistossa. Valitsin peruskoulun jälkeen Vierumäen, sillä siellä oli luistelijan kannalta hyvät treenimahdollisuudet.
Minulla oli ennen tuntien alkamista aamutreenit, sitten koulua kuusi seitsemän tuntia, joista osa oli urheilua, ja lisäksi ohjelmaani kuuluivat iltatreenit. Päivässä oli siis vähintään kolme tuntia treenaamista. Pikkuhiljaa se johti ylikuntoon: olin niin väsynyt, etten jaksanut nousta edes sängystä. Koulutehtävienkin tekeminen oli haastavaa. Tuntui, etten kehittynyt laisinkaan, ja kärsin jatkuvasti loukkaantumisista.
Sairastumisen jälkeen ei luistelussa enää tullut huippukausia ja päätin lopettaa. Lopettaminen on ikävää, sillä koin, ettei päätös ollut omani, vaikka terveyteni kannalta se olikin järkevää. Uskon, että luistelisin edelleen, ellen olisi ajautunut ylikuntoon. Minua ovat auttaneet puhuminen ja matalatehoinen liikkuminen, varsinkin jooga.
Perheen ja ystävien tuki on minulle tärkeää. Ja vaikka puuhastelemme paljon yhdessä, usein vain läsnäolo riittää. Kun sairastuin, en aluksi pystynyt puhumaan asiasta kenenkään kanssa. En ymmärtänyt, mitä minulle tapahtui, ja ajattelin aluksi, että tuntemukseni olivat ihan normaaleja. Mutta kun oireita kasaantui, ymmärsin, että on pakko pysähtyä ja puhua. Jälkikäteen mietin, että olin todennäköisesti myös masentunut, sillä mikään ei tuntunut miltään.
Wellnessmalli-kilpailu toi Josefiina Lahtisen Helsinkiin
Suuri haaveeni on työskennellä tulevaisuudessa yrittäjänä hyvinvointialalla. Olen aloittelemassa personal trainer -koulutusta, sillä haluan auttaa ihmisiä heidän tavoitteissaan.
Olen ammatiltani valmentamiseen erikoistunut liikuntaneuvoja ja valmensin Jyväskylässä viisi vuotta junioriluistelijoita. Pidän työskentelystä lasten kanssa. Kun näen heidän riemunsa ja onnistumisen tunteet, tulen onnelliseksi.
Jännitin muuttoa Jyväskylästä Helsinkiin. Minulla oli kotikaupungissani mieletön työ taitoluisteluvalmentajana, ja minulle tarjottiin hyvää jatkosopimusta. Puntarissa oli paljon, mutta ajattelin, että jos en nyt muuta, en muuta koskaan.
Olen aina ollut sellainen, että teen päätökset toisin kuin odotetaan. Minun on aina pitänyt mennä omia reittejä. Suurin syy muuttooni oli osallistumiseni Wellnessmalli-kisaan. Otin sen tosissani, annoin sille samalla tavalla kaikkeni kuin luistelussakin. Mietin, että Helsingissä minun olisi paremmat mahdollisuudet edetä urallani.
”Olen itseäni kohtaan kriittinen ja vaadin itseltäni koko ajan parempia suorituksia.”
Josefiina Lahtinen kilpailee itseään vastaan
Pyrin tasapainoon kaikessa. Kun olen vetänyt kovan salitreenin, päätän, että seuraava treeni on lempeämpi. Se voi olla joogaa, venyttelyä tai kävelylenkki koirani Jäbän kanssa.
Samalla tavalla kun tarvitsen ympärilleni läheisiäni, tarvitsen myös omaa aikaa. Minulle on tärkeää olla yksin omien ajatusteni kanssa.
Olen kovin kilpailuhenkinen, mutta pahin kilpakumppanini olen minä itse. Se on joskus raskata, sillä olen itseäni kohtaan kriittinen ja vaadin itseltäni koko ajan parempia suorituksia. Olenkin viime aikoina koettanut harjoitella sitä, etten olisi niin kriittinen itseäni kohtaan. Käyn itseni kanssa keskusteluja ja listaan asioita, joissa olen onnistunut.
Yritän myös antaa tilaa sille, että osaisin iloita hetkestä enkä olisi jo matkalla kohti seuraavaa tavoitetta. Lenkillä on hyvää aikaa miettiä kaikennäköistä. Ja välillä on vaikeaa olla tyytyväinen niihin asioihin, jotka on saavuttanut, eiköhän siinäkin pikkuhiljaa kehity. Jos on asia, joka kiinnostaa, panostan siihen kaikkeni. Olen ollut sellainen pienestä asti.
Lue myös:
Ylikunto vaanii suorittajia – näin tunnistat alipalautumisen
7-ottelija Maria Huntington: ”Pidän tiukasti kiinni riittävästä unesta”