Ensiapua vatsanväänteisiin

Vatsan ajoittainen temppuilu on varmasti meille jokaiselle tuttu vaiva siinä missä vaikkapa päänsärkykin. Jos vaivoista tulee päivittäinen tai pitkäkestoisempi riesa, on hyvä kartoittaa tilannetta kokonaisvaltaisesti.

Vatsan ohimenevä oireilu stressaavissa elämäntilanteissa on monelle tuttua. Elämäntilanteen lisäksi elintapojen muutokset sekä tietyt ruoat ja juomat voivat aiheuttaa ohimeneviä vatsaoireita kenelle tahansa.

Esimerkiksi kahvi, tee, alkoholi, hiilihapolliset juomat ja rasvaiset ruoat ovat monen suolistolle ärsyttävä pala purtavaksi. Myös vähäinen fyysinen aktiivisuus voi saada vatsan jumittamaan ja esimerkiksi rajun vatsataudin jälkeen suolisto voi temppuilla pitempäänkin. Usein se kuitenkin parantuu itsekseen ajan mittaan.

Ensisijaisena helpotuksena vatsan vääntelyyn kannattaa varmistaa säännöllinen ruokarytmi, jotta annoskoot pysyvät maltillisina ja helposti sulatettavina. Kiireettömän ruokailuhetken järjestäminen kannattaa, jotta malttaa pureskella hyvin ja välttää hotkimista.

Kokonaisvaltaisempi kartoitus elämäntilanteesta on hyväksi: Liikunko tarpeeksi, palaudunko hyvin ja syönkö monipuolisesti? Juonko paljon kofeiini- tai hiilihappopitoisia juomia? Jos omahoito ei tunnu tepsivän, tulisi asia selvittää syvemmin.

Hetkellisesti herkkä vai perusteellisemmin ärtynyt?

Ärtyneen suolen oireyhtymällä eli IBS:llä (Irritable Bowel Syndrome) viitataan funktionaaliseen suoliston oirekokonaisuuteen, jonka oireina ovat erinäiset pitempään kestäneet vatsavaivat toistuvasta vatsakivusta turvotukseen ja ripulista ummetukseen. IBS on globaalistikin melko yleinen kiusa erityisesti nuorilla, liikkuvilla naisilla.

IBS:n syitä ei täysin tiedetä, mutta IBS-potilailla on havaittu muun muassa suoliston
liikehdinnän ja mikrobiston muutoksia.

Varsinainen IBS-diagnoosi tehdään oirekuvan perusteella ja sulkemalla pois esimerkiksi laktoosi-intoleranssi ja vakavammat suolistosairaudet, kuten keliakia. IBS:ään ei ole yhtä parannuskeinoa, mutta FODMAP-ruokavaliolla voidaan usein lievittää akuutteja vatsaoireita. Tällöin vältetään FODMAP-hiilihydraattien eli fermentoituvien oligo-, di-, ja monosakkaridien sekä sokerialkoholien syömistä. Yleisimpiä FODMAP-yhdisteitä sisältäviä ruoka-aineita ovat esimerkiksi sipuli, kaali, ruis, pavut, avokado, omena ja ksylitoli.

Liian tiukalla dieetillä ruokavaliosta voi poistua hyvää tekeviä ravintoaineita.

Koska FODMAPit eivät imeydy ohutsuolessa, ne päätyvät paksusuoleen bakteerien hajotettavaksi. Bakteerien fermentaatioprosessissa syntyy kaasuja, mikä voidaan kokea epämiellyttävänä turvotuksena ja kipuna. Monelle on helpottava tieto, että ilmiö itsessään on normaali ja jopa suotava: suoliston bakteerit herkuttelevat FODMAP-hiilihydraateilla ja toimivat siis niin kuin niiden pitääkin. Kaalisopat tai papupadat voivatkin aiheuttaa monelle tervettä kuplintaa ilman ärtynyttä suoltakin.

IBS-potilailla tehdyissä tutkimuksissa on kuitenkin havaittu, että IBS-oireiset usein aistivat tavanomaisen suolen supistelun ja venymisen herkemmin ja kokevat sen tavallista kivuliaammaksi. Näin ollen FODMAP-hiilihydraattien välttämisestä voi olla apua ainakin pahimpien väänteiden helpottamiseksi.

Ärtyneen vatsan juurisyyt voivat kuitenkin olla moninaisia. IBS:n funktionaalisuus viittaa siihen, että oireet riippuvat usein paitsi syödyistä ruo-
ista, myös stressitilanteesta, mielialasta ja jopa liikuntatottumuksista. Monesti myös vatsavaivoista murehtiminen tai oireiden pelko saattaa ajaa kierteeseen, joka ruokkii oireilun noidankehää edelleen.

Vatsavaivat ovat usein monitahoinen vyyhti

Vatsavaivoista puhuttaessa on luonnollista, että monen syyttävä sormi kääntyy automaattisesti kohti ruokavaliota, vaikka kyseessä voikin olla monimutkaisempi kokonaisuus.

Ruokavaliota on verrattain helppo kontrolloida, mutta esimerkiksi stressitilaa ei niinkään – mahdollisesti tästä syystä moni tarttuu yksioikoisesti ruokavalion manipulointiin. Tällöin riskinä on jopa oireiden pahentuminen, jos jo valmiiksi stressaavassa elämäntilanteessa alkaa aseistautumaan tiukoin eliminaatiodieetein.

On tärkeää tietää, ettei FODMAP-ruokavalion ajatuksena ole yksipuolisesti eliminoida kokonaisia ruokaryhmiä, vaan vaihtaa ruokatuotteita järkevästi esimerkiksi ruisleivästä kauraleipään ja omenoista appelsiineihin. Välttämisjakson jälkeen onkin tarkoitus laajentaa ruokavaliota kontrolloidusti niin, että ruokavaliota voidaan ylläpitää joustavasti ja ilman dieettistressiä.

On hyvä muistaa, että esimerkiksi liian tiukoilla ja yksipuolisilla dieeteillä ruokavaliosta voi poistua myös hyvää tekeviä ravintoaineita. Erityisesti kuitujen liiallinen rajoittaminen voi viedä vatsan tilanteen ojasta allikkoon, joten ruokavaliota ei kannata kapeuttaa suotta.

Liikunta eri muodoissa on turvallinen ja tehokas tapa hoitaa vatsaoireita, oli sitten kyse hetkellisistä huolista tai IBS:stä. Liikkuminen helpottaa suolikaasujen ja ulosteen kulkemista paksusuolessa, mielialan kohottamisesta puhumattakaan. Kävely tai juoksu voivat tyynnyttää turvottelua, ja vaikkapa jooga voi olla avuksi vatsakivun rauhoittamisessa – tarkkaa lajia tärkeämpää on kuitenkin vain lähteä liikkeelle itselle sopivalla tavalla, jotta suolistokin saa kaipaamaansa liikettä. Liikuntahoidon lisäksi usein myös oireista puhuminen, stressaavan elämäntilanteen tasaaminen ja aika auttavat monia.

Lue myös:

7 x vatsaa rauhoittava ruoka – syö näitä, jos vatsassasi kuplii

Vatsaongelmat kuriin: 9 keinoa hoitaa vatsaa ja suolistoa

 

 

Teksti Annie Sällylä
Kuvat iStock