Liike on lääke, mutta joskus kivun häätöön tarvitaan ammattilaisen apua. Löydä hoitomuodoista itsellesi sopivin!
Liikunta ja säännöllinen kehonhuolto auttavat pitämään kehon vetreänä. Joskus vammat tai kivut vaativat kuitenkin ammattilaisapua. Listasimme ammattilaisia, jotka auttavat kipujen kanssa elävää.
Tarvitsetko hierontaa, fysioterapiaa vai kenties jotain muuta?
1. Hieronta
MITÄ Hieroja käsittelee kehon pehmytkudoksia, kuten lihaksia ja sidekudoksia. Hieronta voi keskittyä johonkin kehon alueeseen, mutta myös koko vartalon käsittely on mahdollista.
KOULUTUS Koulutettu hieroja on opiskellut ammattiinsa 1–1,5 vuotta. Osa koulutetuista hierojista on opiskellut klassista hierontaa, osa on erikoistunut urheiluhierontaan.
KENELLE Hieronta sopii lihasperäisiin särkyihin, kuten liikunnan tuottamaan jalkojen rasitukseen tai liiasta istumisesta johtuvaan niska-hartiakipuun. Hieronta rentouttaa, kiihdyttää aineenvaihduntaa ja tehostaa palautumista rasituksesta.
Urheiluhieronta keskittyy urheilusuorituksen parantamiseen, klassinen hieronta yleisen hyvinvoinnin lisäämiseen.
ERITYISTÄ Perinteisen hieronnan taitaa yleensä parhaiten juuri hieroja, vaikkakin myös esimerkiksi fysioterapeutit, osteopaatit ja kiropraktikot voivat hieroa.
2. Fysioterapia
MITÄ Fysioterapeutti voi tutkia asiakasta esimerkiksi havainnoimalla, mittaamalla ja käsin tunnustelemalla. Näin hän pääsee perille kehon kivuista, turvotuksista sekä esimerkiksi lihasten, nivelten ja hermojen toiminnasta. Vastaanotolla hän neuvoo harjoitteita, joita voi tehdä kotona. Fysioterapiaan kuuluu joskus myös kehon käsittelyä esimerkiksi painellen ja hieroen.
KOULUTUS Fysioterapeutin koulutus kestää 3,5 vuotta ammattikorkeakoulussa.
KENELLE Niille, jotka haluavat parantaa liikkumistaan, toimintakykyään ja hyvinvointiaan aktiivisilla harjoitteilla. Tuki- ja liikuntaelinvammojen hoidossa fysioterapia on tutkitusti parempi vaihtoehto kuin lääke tai leikkaus. Jos haluaa passiivisesti vain olla hoidossa, fysioterapia ei ole paras vaihtoehto.
ERITYISTÄ Jos kärsii esimerkiksi selkärangan kiputiloista tai raajoihin säteilevistä kivuista, kannattaa hakeutua tavallisen fysioterapian sijaan OMT-fysioterapiaan (ortopedinen manuaalinen terapia). Se on lähellä kiropraktiikkaa ja osteopatiaa.
3. Kiropraktiikka
MITÄ Yleisimmin kiropraktikko hoitaa niveliä painalluksin. Käsittely erottaa nivelten pintoja ja vapauttaa näin lukkiutuneen nivelen.
KOULUTUS Kiropraktikoilla on 5 vuoden yliopistokoulutus ja vahva osaaminen lääketieteestä. Ensimmäiset vuodet he tavallisesti opiskelevat yhdessä tulevien lääkärien kanssa.
KENELLE Kiropraktikot ovat ykkösiä nivelten manipulaatiossa eli niksauttelussa. Kun vaivan syy on selkärangassa, kiropraktikko voi auttaa.
ERITYISTÄ Kiropraktikoita ei kouluteta Suomessa. Täällä työskentelevät ovat suorittaneet opintonsa esimerkiksi Yhdysvalloissa tai Isossa- Britanniassa.
4. Osteopatia
MITÄ Osteopaatti hoitaa kehoa monipuolisin ottein, esimerkiksi painellen, venyttäen ja tarvittaessa niksauttaen. Hoitoa saavat paitsi selkäranka, lihakset ja jänteet myös sisäelimet ja jopa keskushermosto. Kosketus on melko pehmeää ja hellävaraista.
KOULUTUS Osteopaatiksi voi Suomessa opiskella ammattikorkeakoulussa tai yksityisessä oppilaitoksessa. Koulutus kestää 4 vuotta.
KENELLE Osteopaattinen hoito on kokonaisvaltaista. Se voi olla paras vaihtoehto ainakin silloin, jos kärsii kipujen ja jäykkyyksien lisäksi muista oireista kuten ruuansulatusvaivoista. Tavoitteena on tukea ihmisen terveyttä mahdollisimman laajasti.
ERITYISTÄ Vaikka osteopaateilla on pitkä koulutus, osteopatian yhteys tieteeseen on väljempi kuin fysioterapian ja kiropraktiikan.
5. Kalevalainen jäsenkorjaus
MITÄ Suomalainen perinnehoito, jota on dokumentoitu 1800-luvulta alkaen. Hoidossa käsitellään lihakset ja nivelet jalkapohjista päälakeen saakka. Tarkoitus on palauttaa tuki- ja liikuntaelimistön tasapaino ja aktivoida kehon omat korjausmekanismit.
KOULUTUS Koulutusta järjestää Kansanlääkintäseura ry eri puolilla Suomea. Koulutus kestää useamman vuoden. Siinä voi edetä oppipojasta kisälliksi, kalevalaiseksi jäsenkorjaajaksi ja lopulta mestariksi.
KENELLE Hoito voi sopia hyvin esimerkiksi sellaisten tukija liikuntaelinvaivojen hoitoon, joiden aiheuttajaa ei vielä ole saatu selville. Kuten osteopatia, myös kalevalainen jäsenkorjaus korostaa kehon luontaista pyrkimystä parantaa itse itsensä.
ERITYISTÄ Kuopion yliopiston tutkimuksissa on saatu näyttöä menetelmän tehosta. Opetus- ja kulttuuriministeriö hyväksyi kalevalaisen jäsenkorjauksen Elävän perinnön kansalliseen luetteloon vuonna 2020.
6. Psykofyysinen fysioterapia
MITÄ Psykofyysinen fysioterapeutti ymmärtää kehon ja mielen yhteyttä. Terapia voi sisältää esimerkiksi keskustelua, kehotietoisuus- ja hengitysharjoituksia ja lempeää kosketusta. Usein terapian päämääränä on tarjota hyväksynnän ja turvan kokemuksia sekä rauhoittaa hermostoa.
KOULUTUS Fysioterapeutiksi valmistunut voi hakea alle vuoden mittaiseen täydennyskoulutukseen, josta hän saa psykofyysisen fysioterapeutin pätevyyden.
KENELLE Psykofyysinen fysioterapia auttaa muun muassa syömishäiriön, ahdistuneisuuden ja pelko-oireiden purkamisessa ja lääkitsee niihin liittyviä fyysisiä kipuja. Se voi sopia, jos kokee esimerkiksi selkä- tai pääkipua, joka ei parane liikunnalla tai kehon hoidolla.
Psykofyysinen fysioterapeutti ymmärtää, että joskus kipu on stressiperäistä ja voi johtua myös traumakokemuksista.
ERITYISTÄ Ymmärrys psykologisten tekijöiden vaikutuksesta krooniseen kipuun on kaikkiaan lisääntynyt fysioterapiassa
viime vuosina.
7. Rosen-terapia
MITÄ Hoitomuoto, johon kuuluu lempeää kosketusta hoitopöydällä sekä tarpeen mukaan keskustelua. Se on saanut nimensä kehittäjänsä, fysioterapeutti Marion Rosenin mukaan.
KOULUTUS Opiskelu Rosen-terapeutiksi kestää vähintään 4–5 vuotta.
KENELLE Sopii esimerkiksi psykofyysisiin, stressin tai trauman aiheuttamiin kipuihin ja vaivoihin. Auttaa muun muassa tunnistamaan tunteita. Vähentää kireyksiä, vapauttaa hengitystä sekä rentouttaa.
ERITYISTÄ Rosen-terapiassa kehon jännitysten taustalta paljastuu usein tunteita, jotka ihminen on joutunut työntämään pois tietoisuudestaan. Taustalla on usein tilanteita, joissa näitä tunteita ei ole voinut näyttää.
Asiantuntija: Fysioterapian professori Hannu Luomajoki
Lue myös:
Kiinnostaako jäähieronta? Kokeile cryo-hoitoa jumeihin
Polvi kipuilee, niska on jumissa, nilkkaa särkee lenkillä – 6 pulmaa ja ratkaisua