Tiedenaiset-yhteisön vaikuttaja: ”Suhteeni syömiseen häiriintyi ­nuorena”

Ravitsemus­terapeutti (TtM) Jasmiina Pöntinen, 28, asuu Kuopiossa avomiehen ja koiran kanssa. Häntä kiehtoo syömisen psykologia ja puhuu vapautuneen syömisen ja rennon ruokasuhteen puolestapuhuja.

Jasmiina Pöntinen on myös asiantuntijavaikuttaja Tiedenaiset-yhteisössä. He murtavat someviestinnässään terveysmyyttejä ja mututietoa sekä levittävät eteenpäin tieteeseen perustuvaa tietoa.

Ruokasuhteen pitäisi olla mutkaton

”Ruoassa ja syömisessä minua kiinnostaa valtavasti niihin liittyvä käyttäytyminen. Suunnittelin alun perin opiskelevani psykologiksi, mutta päädyinkin opiskelemaan ravitsemustiedettä. Siinä yhdistyvät mielestäni kiehtovasti sekä käyttäytymistieteet että luonnontieteet.

Minua inspiroi ajatus, että voin ravitsemusterapeuttina auttaa ihmisiä löytämään itselleen toimivan tavan syödä ja samalla edistää hyvinvointia. Monet asiakkaani kertovat tietävänsä kyllä, miten syödä oikein ja terveellisesti, mutta sanovat huomanneensa, että käytännössä se onkin vaikeaa. Se on ymmärrettävää, sillä syömistä ohjaavat muutkin tekijät kuin tieto terveellisistä valinnoista.

Voimavarojen vähyys, arjen hallinnan haasteet sekä syömiseen liittyvät pulmat, kuten tunne­syöminen tai tiedostamaton tapasyöminen voivat vaikeuttaa terveyttä edistävän syömisen toteutumista. Pelkkä terveellisenä markkinoitu ruokavalio ei siis välttämättä toimi, jos ihmisen on vaikea noudattaa sitä.

Trendidieeteissä myös usein unohdetaan täysin ihminen kokevana ja tuntevana yksilönä ja keskitytään vain ruoan ominaisuuksiin. Mielestäni ruoan terveysvaikutusten pohtimisen lisäksi olisi hyvä panostaa siihen, että suhde ruokaan ja syömiseen on hyvä ja mutkaton. Ruokasuhde voi vaurioitua helposti tiukoista ruokavalioista tai ulkoapäin tulevasta paineesta. Voi viedä kauan korjata tuota suhdetta, ja siksi sitä ei kannattaisi uhrata vaikkapa pikalaihduttamisen vuoksi.

Jasmiina Pöntinen: ”Mustavalkoinen suhde ruokaan oli ahdistavaa”

Oma suhteeni ruokaan ja syömiseen häiriintyi ­nuorena. Tiedän tarkalleen, mistä kaikki alkoi. Pelasin lentopalloa seurassa, ja eräänä päivänä valmentajamme ilmoitti, että hän on järjestänyt joukkueelle rasvaprosentin mittauksen. Meille ei kerrottu suoraan mittauksen syytä, mutta esiin tuotiin, ettei ylimääräistä rasvaa pitäisi olla. Olimme teini-ikäisiä kasvavia nuoria, ja meidät jätettiin ihan yksin rasvaprosenttiemme kanssa − emme saaneet esimerkiksi minkäänlaista ravitsemusohjausta. Itse päätin siinä samassa muun muassa sen, etten enää ikinä syö herkkuja. Muistan myös todenneeni silloin ääneen, että jollekin tulee tästä vielä syömishäiriö.

Kokemus jätti elämääni pitkäksi aikaa hyvin mustavalkoisen asenteen ruokaa kohtaan. Se oli ahdistavaa ja rajoittavaa ruokien lajittelua terveellisiin ja epäterveellisiin ja jatkuvaa laihduttamista. Lopulta ravitsemustieteen opinnot auttoivat minua ymmärtämään ravitsemusta kokonaisvaltaisemmin. Mustavalkoisuuden sijaan tulin tietoiseksi niistä kaikista harmaan sävyistä, joita ruokaan ja syömiskäyttäytymiseen kuuluu.

Nykyään suhteeni ruokaan on rento ja tasapainoinen. Laitamme puolisoni kanssa usein ruokaa, ja suunnittelemme yleensä viikon ruoat etukäteen. Minä laitan enimmäkseen helposti kokkailtavia arkiruokia ja puoliso on se, joka harrastaa ruoanlaittoa ja jaksaa paneutua siihen enemmän. Tykkään ihan perusmauista, eikä minua haittaa syödä usein samoja ruokia. Syön kasvispainotteisesti, mutta en ole nähnyt tarvetta tai halua identifioitua kasvissyöjäksi. Haluan syödä monipuolista ruokaa, josta minulle tulee hyvä olo.

Tiedenaiset tuottavat ymmärrettävää sisältöä terveydestä

Ravitsemusterapeuttina filosofiaani kuuluu erityisesti sallivan ja joustavan syömisen puolesta puhuminen. Salliva syöminen ei tarkoita sitä, että syödään ihan mitä sattuu eikä välitetä ruoan laadusta ollenkaan. Hyvä syöminen lähtee siitä, että haluaa pitää itsestään huolta ja tarjota keholleen ravitsevaa ruokaa. Ravitsevan ruoan lisäksi mielemme kaipaa myös mielihyvää ja joustavuutta. Salliva syöminen onkin sitä, että sallii itselleen myös mielihyvää tuottavia ruokia. Sallivuuden lisäksi säännöllisyys, riittävyys ja monipuolisuus ovat terveyttä edistävän ruokavalion peruspilarit.

Ravitsemuksen ja ruoan ympärillä pyörii valtava määrä monenlaista tietoa, mikä aiheuttaa ihmisissä paljon hämmennystä. Enää ei tiedetä, mihin pitäisi uskoa. Netissä pyörii paljon erilaisia treeniohjelmia ja ruokavaliovalmennuksia, joilla ei ole mitään tieteellistä pohjaa. Vastauksena tähän perustimme vuonna 2019 Tiedenaiset-­someyhteisön. Aloimme tuottaa Instagramiin tieteeseen pohjautuvaa, ymmärrettävää sisältöä terveydestä.

Emme anna henkilökohtaisia terveysneuvoja, mutta pyrimme auttamaan ihmisiä erottamaan faktoja pelkästä mututiedosta ja popularisoimme tieteellistä tietoa tuomalla sitä lähemmäs ihmisten arkea. Olemme monille seuraajillemme jonkinlaisia terveystiedon isosiskoja, joihin luotetaan.”

Lue myös:

Vaikuttaja Laura Rosilla: Hyvinvointibuumi oli viedä terveyteni

Emili Kumpuniemi: Vatsavaivat johtuivat ylikuormitustilasta