Voiko mittareiden kalorilaskureihin ja lukemiin luottaa?
Olen juuri juossut 45 minuutin intervallitreenin ja sykemittari ilmoittaa, että olen kuluttanut juoksun aikana 471 kaloria. Pitävätkö mittareiden lukemat paikkansa?
– Ikävä kyllä eivät. Sataprosenttisen varmaa kalorilukua eivät anna mitkään syke- tai aktiivisuusmittarit tai kardiolaitteet. Myöskään rasvanpolttolukemiin tai mittareiden kuntotesteihin ei pidä luottaa sokeasti, sanoo testauspäällikkö ja liikuntafysiologi Matti Jääskeläinen Testaus- ja kuntotutkimusasema TesKusta.
Jääskeläinen alkoi tutkia sykemittareiden energiankulutuksen luotettavuutta huomattuaan oman maratonjuoksunsa jälkeen, että sykemittari antoi liian alhaisen kaloriluvun. Todellinen kulutus oli 3200– 3000 kalorin luokkaa, mutta mittarin näytti noin 2000 kaloria. Hän päätti testata mittareita enemmänkin ja kokosi viidentoista testihenkilön ryhmän.
Ja testin tulos oli tämä: sykemittarit näyttävät keskimäärin 10–20 prosenttia todellista energiankulutusta alhaisemman lukeman! Suurin virheprosentti oli peräti 39 ja vain kahdessa mittarissa lukema heitti alle 10 prosenttia tarkasta laboratoriotuloksesta.
Virheelliset luvut johtuvat Jääskeläisen mukaan siitä, että mittareiden laskentamallit perustuvat liian pieniin otantoihin ja niissä on käytetty paljon keskiarvoja.
–Ihmisiä ei voi keskiarvoistaa, vaan jokaisen keho toimii omalla yksilöllisellä tavallaan, sanoo Jääskeläinen.
Vaikka käyttäjät syöttävät mittareihin omat henkilökohtaiset tietonsa, kuten iän, sukupuolen, painon ja maksimisykkeen, yksilölliseen energiankulutukseen vaikuttavat myös lihasmassan, nopeiden ja hitaiden lihassolujen ja rasvakudoksen määrä. Näitä tietoja harva meistä tietää itsestään.
Älä silti heitä sykemittarillasi vesilintua. Mittarit ovat kelpo apuväline sykealueiden tarkkailuun ja matkan mittaamiseen, niihin lukemiin voit luottaa hyvillä mielin.