Alkuinnostuksen lopahdettua tai urheiluvamman vaivatessa treenaaminen hiipuu. Vältä yleisimmät haasteet ja säilytä treeni-into!
Alkuvuosi on usein uusien harrastusten aikaa. Moni lopettaa kuitenkin treenit alkuinnostuksen lopahdettua tai urheiluvamman vaivatessa.
Kysyimme asiantuntijoilta kuntosalimaailman, ryhmäliikuntasalien, lenkkipolkujen ja crossfitboksien yleisimmät haasteet, jotta sinä voit väistää ne. Säilytä treeni-into!
1. Juoksu
Juoksuharrastuksessa yleisin virhe on juosta liian kovaa, liikunnanohjaaja, personal trainer ja kestävyysvalmentaja Anna-Liina Blomberg kertoo.
”Tosi usein lähdetään liian kovaa. Luullaan, että matka tappaa ja kauhistellaan, että miten muka jaksaisin juosta viisi kilometriä. Yleensä homma kosahtaa kuitenkin siksi, että vauhtia on liikaa.”
Toinen yleinen virhe on juosta aina samaa lenkkiä samalla vauhdilla. Silloin treenissä ei ole vaihtelua, eikä se kehitä.
”Välillä pitäisi juosta hitaasti, välillä kovaa, välillä pitkää matkaa ja välillä lyhyempää. Lihas – kuntoharjoitteluakaan ei pidä unohtaa.”
Kolmas sudenkuoppa on lepopäivien unohtaminen. Usein ajatellaan, että kaiken treenin pitäisi olla kovasykkeistä ja tuntua siltä, että kuolema tulee. Silloin unohdetaan kuunnella kehon viestejä.
”Esimerkiksi polvien, penikoiden ja selän kivut ja rasitusvammat voidaan usein välttää, kun höllätään ja levätään riittävän ajoissa. Alussa lepopäiviä pitäisi olla yhtä paljon kuin treenipäi viä”, Blomberg sanoo.
Hän toteaa myös, et tä jos haluaa kehittyä, pitää syödä riittävästi. Talvella juostessa kannattaa lisäksi panostaa varusteisiin.
”Jos juoksee liukkaalla ja kylmällä, niin ainakin pitävät kengät ja hyvät talviurheiluvaatteet ovat tarpeen.”
2. Kuntosali ja ryhmäliikunta
Fysioterapeutti, personal trainer ja ryhmäliikuntaohjaaja Heli Alho löytää neljä asiaa, joihin aloittelijoiden treeni-innostus useimmiten tyssää kuntosali- tai ryhmäliikuntaharrastuksen parissa.
”Yleisin on ehdottomasti se, että aloitetaan liian innokkaasti. Tehdään kaikkea mahdollista, liian paljon, liian usein ja liian kovaa. Siitä seuraa uupuminen, väsyminen ja kyllästyminen. Lisäksi kun ei palaudu, vammariski kasvaa.”
Toinen asia on, että ei välttämättä tiedetä, mitä kannattaisi tehdä tai mitä treenillään edes tavoittelee. ”Salilla se voi johtaa tyytymättömyyteen treeniä, valmentajaa tai liikuntasuhdetta kohtaan.”
Ryhmäliikunnassa epävarmuus näkyy esimerkiksi siinä, että kun ohjaaja antaa vaihtoehto – ja koville liikkeille, niitä ei uskalleta tehdä, jos muut painavat raskainta vaihtoehtoa.
”Esimerkiksi askelkyykkyhypyissä on fiksumpaa tehdä liikettä astuen kuin hyppiä polvet vinksallaan vain siksi, että muutkin hyppivät.”
Tavoitteita kannattaa siis olla, mutta ne eivät saa olla liian suuria. Kolmas sudenkuoppa on nimittäin tavoitteiden epärealistisuus.
”Iso lopputavoite on hyvä asia, mutta matkalla pitää olla pienempiä osatavoitteita. Jos tavoite on epärealistinen, treeniin kyllästytään ja sitten luovutetaan kokonaan.”
Alhon mukaan naisten tavoitteena on usein ensimmäinen leuanveto tai suuri painonpudotus lyhyessä ajassa.
”Leuanveto vaatii usein monta treeniä viikossa ja vie aikaa. Painonpudotuksessa unohdetaan monesti, että tulosta ei rakenneta pelkästään salilla, vaan se vaatii elämäntapamuutoksia esimerkiksi ruokavalioon, eikä sellaista tehdä nopeasti.”
Neljäs asia, johon treeni-into usein kaatuu, on liikunnan ilon puuttuminen. Monen on vaikea löytää mielekästä lajia. Jos liikkuminen ei ole kivaa, siitä tulee pakkosuorittamista. Treenipäivää saattaa stressata jo etukäteen: hitto, kohta pakko mennä sille ryhmäliikuntatunnille tai salitreenille.
”Tarkoitus olisi kuitenkin, että liikkuminen olisi kivaa, eikä jotain, mitä on pakko tehdä.”
3. Crossfit
Crossfit-valmentaja Arttu Nymanin mukaan yleisin sudenkuoppa on treenin kokonaisvolyymin liian nopea nostaminen. Eli jos aiemmin on treenannut kolme kertaa viikossa kevyesti, niin Crossfit-kelkkaan hypätessä saattaa huomata treenaavansa viisi kertaa viikossa, tai useamminkin, ja intensiivisemmin kuin aiemmin.
”Lajissa on paljon opittavaa ja aluksi tekee mieli kehittyä kaikessa, jolloin tulee treenattua herkästi liikaa.”
Alussa kannattaakin keskittyä yhteen asiaan kerrallaan. Jos yrittää oppia kaiken heti, niin tekemisestä tulee sillisalaatti, eikä mitään opi oikein kunnolla.
”Mieluummin keskittyy yhteen asiaan vaikka kolmen kuukauden ajan ja siirtyy vasta sitten seuraavaan asiaan.”
Treenien volyymia kannattaa lisätä vähän kerrallaan, Nyman neuvoo.
”Kun aloittaa Crossfitin, niin aluksi treeneihin voi osallistua vaikka joka toinen päivä. Joka toinen päivä voi sitten käydä kävelylenkillä, hölkkäämässä tai tehdä muuta matalan intensiteetin treeniä.”
Monella saattaa olla väärä kuva siitä, että crossfitin aloittaminen vaatisi huippuhyvän kunnon. Näin ei kuitenkaan ole.
”Crossfit määritellään toiminnallisiksi liikkeiksi kovalla intensiteetillä suoritettuna. Matala intensiteetti, kuten peruskuntotreenit ja palauttavat harjoitukset, ovat kuitenkin yhtä tärkeitä. Crossfit sopii lähes kaikille iästä ja kuntotasosta riippumatta.
”Valmentaja on treeneissä paikalla ohjaamassa ja antamassa vaihtoehtoja”, Nyman muistuttaa.
Lue myös: