Mitä liikkujalle janon sammuttajaksi?

Perinteinen vesijohtovesi on viime aikoina saanut runsaasti kilpailijoita. Kivennäisvesiä on toki ollut markkinoilla jo pitkään, mutta uusien erikoisvesien ja erilaisten hyvinvointi- ja energiajuomien suosio on kasvanut räjähdysmäisesti. Tavallinen vesi riittää pitämään nestetasapainoa yllä normaalissa arjessa, mutta erityistilanteissa erikoisjuomista saattaa olla hyötyä.

Pullovesiä on kahta perustyyppiä: luonnollisia, suoraan lähteestä pullotettuja pohjavesiä, joihin on maaperästä riippuen liuennut eri määriä kivennäisaineita, ja vesiä, joihin on lisätty kivennäisaineita. Kumpiakin voidaan kutsua mineraali- tai kivennäisvesiksi.

Lähdevesi ei päihitä vesijohtovettä

Lähdevedet ovat usein hiilihapottomia ja maustamattomia, vaikka nykyään kauppojen valikoimissa on myös lähdevesiä, joihin on lisätty hedelmäaromia tai hiilihappoja tai molempia.

Maustamattomat ja hiilihapottomat lähdevedet eivät juurikaan eroa vesijohtovedestä, joka on yleensä erilaisten suodatuksien, UV-desinfioinnin ja esimerkiksi rauta- ja kalsiumyhdisteiden sekä hiilidioksidin avulla puhdistettua pinta- tai pohjavettä.

Kivennäisaineita suomalaisissa lähdevesissä on suunnilleen saman verran kuin vesijohtovedessä, jossa on magnesiumia noin 0,2 mg ja kalsiumia noin 2 mg desilitrassa. Natriumiakin niissä on niukasti. Sen sijaan monissa ulkomaisissa lähdevesissä kivennäisainepitoisuus on jopa kymmeniä kertoja suurempi. Lähdevesissä ei kuitenkaan ole klooria tai ammoniakkia, joita lisätään vesijohtoveteen estämään bakteerien kasvua vesijohdoissa.

Suomessa vesijohtovesi vastaa laadultaan ja maultaan pullotettua lähdevettä tai on jopa parempaa, joten rahojaan ei kannata haaskata kaupasta ostettavaan veteen kuin erityistilanteissa. Esimerkiksi ulkomailla vesijohtoveden laatu ei aina ole yhtä hyvää kuin Suomessa, joten matkoilla pullovesi on usein turvallisin ja joskus jopa ainoa vaihtoehto.

Kivennäisvesiä natriumilla tai ilman

Kivennäisvedet ovat hiilihapollisia vesiä, joihin on lisätty vaihtelevia määriä kivennäisaineita. Perinteisissä kivennäisvesissä on runsaasti natriumia, kun taas moniin uusimpiin vaihtoehtoihin sitä ei ole lisätty lainkaan.

Natriumia lisätään kivennäisvesiin lähinnä maun vuoksi, mutta siitä on hyötyä myös nestetasapainon säätelyssä. Puhdas vesi lisää virtsaneritystä, jolloin nestevajeen korjaamiseksi sitä on juotava hyvin suuri määrä. Natriumia sisältävä juoma sen sijaan pysyy paremmin elimistössä, jolloin pienempi määrä riittää ja palautuminen nopeutuu.

Suuren natriumpitoisuutensa vuoksi perinteiset kivennäisvedet pitävät yllä nestetasapainoa ja auttavat sen palautumisessa hieman tavallisia vesiä tehokkaammin, mutta niiden sisältämät hiilihapot saattavat aiheuttaa vatsavaivoja ja pienentää juodun nesteen määrää.

Parhaiten nestetasapainon palauttavatkin runsaasti natriumia sisältävät urheilujuomat, joissa on lisäksi palautumista tehostavia hiilihydraatteja. Eniten niistä on suorituksen aikana hyötyä silloin, kun urheilusuoritus on rasittava, hikoilu on runsasta ja suoritus kestää yli 90 minuuttia.

Makua mineraaleista ja fruktoosista

Natriumin lisäksi kivennäisvesiin on usein lisätty kaliumia, jolla on natriumin kanssa samansuuntainen mutta huomattavasti heikompi vaikutus nestetasapainon saavuttamiseen. Sen sijaan muut mineraalivesien sisältämät kivennäisaineet, kuten magnesium tai kalsium, eivät jouduta nestetasapainon palautumista. Niitä lisätään vesiin lähinnä niiden ravitsemuksellisen arvon vuoksi.

Vesien anioneiksi kutsut aineet, kuten kloridi, bikarbonaatti, sulfaatti ja sitraatti, vaikuttavat samalla tavalla makuun mutteivät liioin saa nestettä imeytymään nopeammin.

Uusimpia kivennäisvesihyllyn tulokkaita ovat hedelmäsokerilla makeutetut kivennäisvedet. Niistä voi olla kuntoilijalle hyötyä veren sokeritason säätelyssä.

Kulauttele nestettä riittävästi

• Nesteen tarve vaihtelee iän ja ruokavalion sekä erityisesti ilmaston ja liikunnan määrän mukaan. Aikuisilla ohjearvo on noin 1 ml syötyä kilokaloria kohti eli 2,5–5 litraa energiansaannista riippuen.
• Aikuiset saavat vettä päivittäin ruoan mukana keskimäärin 1 000–1 500 ml. Lisäksi 300–350 ml saadaan elimistössä tapahtuvan rasvojen, proteiinien ja hiilihydraattien hapettumisen kautta. Päivittäinen nesteen tarve aikuisilla on tavallisesti ruoan sisältämän nesteen lisäksi 1–2 litraa.
• Runsaasti harjoittelevilla ja hikoilevilla aktiiviliikkujilla nesteen tarve on kuitenkin huomattavasti suurempi. Lisäksi kesähelteillä nestettä tarvitaan tavallista runsaammin, vaikka ei liikuntaa harrastaisikaan.
• Nesteen tarve voidaan tyydyttää niin vedellä kuin muilla ruoka- ja janojuomilla. Veden tulisi kuitenkin olla jokaisen perusjuoma. Riittävällä veden juomisella voidaan pitää yllä nestetasapainoa ja ehkäistä nestehukasta johtuvaa huonovointisuutta, väsymystä ja vireystason heikkenemistä.