”Lähdin lätkimään kesken jumppatunnin…”

FITin lukijat kertovat, miksi ovat lähteneet pois kesken treenin.

’’Crossing-tuntia piti todellinen Mrs. Mallorca – oli pyöräilysortsit ja muhkea hiusdonitsi, jonka korjailemiseen hän keskittyi enemmän kuin ohjaamiseen.
Musiikki oli epäinspiroivaa ja ohjaajan ulkomuoto, lyhyt ja leveä, epäuskottava. Se oli ensimmäinen ja ainoa kerta, kun olen kävellyt tunnilta ulos.” Annukka

’’Vakiotunnillani oli vaihtunut ohjaaja. Nainen oli ylipirteä ja yritti liikaa. En siedä teennäisyyttä mutta ajattelin, että ehkä uusi ryhmä jännittää. Hän osoittautui kuitenkin jumppaohjaajan pahimmaksi stereotypiaksi, ja yli-innokkaat tsemppihuudot latistivat treenihaluni. Puolivälissä tuntia hipsin ulos muka vatsakivuista kärsien.” Mari

’’Step on minulle tehokasta askellusta, jossa hiki roiskuu ja syke hakkaa. Tunnin uudella ohjaajalla olikin vähän taiteellisempi käsitys: tunti oli ihmeellistä pyllistelyä, laudan ympärillä koikkelehtimista ja outoihin asentoihin vääntäytymistä. Otin laudan kainaloon ja puikkelehdin salista pois. Ei edes nolottanut, koska mielestäni tunti oli törkeän huono ja tehoton.” Emilia

’’Lähdin salsatunnilta, koska opettajalla ei ollut rytmitajua. Ihan ruokotonta! Paiskasin oven kiinni lähtiessäni.” Leila

’’Osallistuin nia-tunnille, jota kuvailtiin kamppailulajien, tanssin ja joogan yhdistelmäksi. Kombo kuulosti mielenkiintoiselta, ja tunti alkoikin hauskasti ja
hikisesti. Jossain vaiheessa meno muuttui kuitenkin liian hipiksi: piti kuvitella olevansa tuulessa heiluva puu ja tuntea Äiti Maan kosketus. Siinä vaiheessa luovutin.” Jenni

’’Kokeilimme ystäväni kanssa fitballtuntia. Jumpassa ei ollut vikaa, mutta ohjaaja äänteli liikkeiden tahtiin kovaäänisesti. Ähkiminen toi mieleen jotain aivan muuta kuin jumppaamisen. Homma meni kaverini kanssa naureskeluksi, ja meidän oli pakko häipyä vähin äänin salista. Kyseisen ohjaajan tunnille emme ole enää menneet.” Laura

’’Migreenikohtaus iski bodypumpin alussa, suurin piirtein heti, kun olin saanut tangon ylös. Sahajuovat viuhuivat näkökentässä, ja tiesin, että ilman lääkettä tuupertuisin lopputunnista lattialle. Jätin kamat niille sijoilleen, huikkasin ohjaajalle migreenistäni ja lähdin pois. Olin tietysti eturivissä, ja kaikki kääntyivät katsomaan. Olihan se noloa.” Mirkku

’’Erehdyin kokeilemaan monien hehkuttamaa zumbaa. Luovutin kuitenkin jo puolen tunnin vatkaamisen jälkeen: ei tullut kuuma, enkä ollut kertaakaan hengästynyt. Häivyin salille tekemään kunnon jalkatreenin.” Hanna-Kaisa

’’Kerran ohjaaja itse keskeytti tunnin, koska ei ollut syönyt koko päivänä. Silloin otti päähän! Kyllä jumppaohjaajan pitäisi huolehtia, että jaksaa hoitaa työnsä.
Sanna