3 kysymystä sykkeestä

Sykemittari on loistava apuväline harjoittelun tehon seurannassa. Mutta mihin kaikkeen sykkeen seuraamisesta on hyötyä?

1. Mistä syke kertoo?

Syke kertoo liikunnan tehosta. Liikunnan aikana elimistön solut tarvitsevat huomattavasti enemmän happea kuin tavallisesti. Liikkuessa ne myös luovuttavat elimistöön tavallista enemmän hiilidioksidia.

Sydän toimii pumppuna, joka kierrättää näitä kaasuja kuljettavaa verta. Verenkierron tehtävänä on kuljettaa soluille happea ja auttaa hiilidioksidia poistumaan kehosta. Rasituksen kasvaessa elimistön täytyy tehostaa verenkiertoa, minkä takia syke nousee treenin aikana.

 

2. Miten voin hyödyntää sykettä treenaamisessa?

Syke on loistava tapa arvioida kestävyysharjoittelun tehoa ja kuormittavuutta. Mitä korkeampi syke, sitä suurempi on liikunnan teho. Treenaaminen 70 prosentilla maksimisykkeestä aiheuttaa erilaisia fysiologisia vaikutuksia kuin treenaaminen 95 prosentilla maksimisykkeestä.

Tehon arviointi auttaa harjoittelun suunnittelussa. Jos esimerkiksi luot aerobista pohjakuntoa ensimmäiselle puolimaratonille, treeniohjelman kannattaa sisältää eniten 60–70 prosentilla maksimisykkeestä tapahtuvaa peruskestävyysharjoittelua.

3. Miten saan selville maksimisykkeeni ja voinko kehittää sitä?

Maksimisyke on yksilöllinen ominaisuus. Sen voi arvioida yksinkertaisella kaavalla: 220 – oma ikä = maksimisyke. Kaava toimii suurimmalla osalla ihmisistä hyvin, mutta myös yksilöllisiä eroja on paljon.

Paras tapa selvittää oma maksimisyke on testata se muutaman minuutin kestävällä maksimaalisella suorituksella. Sitä ennen on syytä tehdä huolellinen verryttely. Käytännössä testisuoritus voi olla vaikka juoksuveto loivaan ylämäkeen.

Maksimisyke laskee iän myötä, eikä siihen voi juuri vaikuttaa harjoittelulla. Itse asiassa säännöllinen aerobinen harjoittelu saattaa jopa hieman laskea maksimisykettä.