Uskallatko avata suusi?

Jos et muista, milloin kävit viimeksi hammaslääkärillä, on syytä havahtua. Me suomalaiset olemme Euroopan laiskimpia suun hoitajia. Suositellusta vuosittaisesta hammastarkastuksesta luistaa noin 60 prosenttia suomalaisista. Kansanterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan yli 40 prosenttia aikuisista harjaa hampaansa ainoastaan kerran päivässä – miehistä yli puolet jopa harvemmin.

Hampaiden päivittäisen puhdistuksen ja hammaslääkärikäyntien laiminlyönti on riskipeliä, joka johtaa pahimmillaan sairaalavuoteeseen. Suuhun päässeillä infektioilla on nimittäin suora tie muualle elimistöön.

Hoidata tulehdukset

Kohtalaisen yleinen ientulehdus saattaa kuulostaa pikkujutulta mutta voi hoitamattomana johtaa hampaita ympäröivän kiinnityskudoksen ja leukaluun häviämiseen.
Ientulehdus aiheutuu bakteerimassan eli plakin muodostumisesta ienrajaan ja hampaiden ja ikenien väliin. Paha maku ja haju suussa sekä ikenien punoitus, arkuus, turvotus ja verenvuoto hampaita puhdistettaessa ovat merkkejä siitä, että ikenissä jyllää tulehdus.

Pitkälle edennyt iensairaus lisää riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin, aivoinfarktiin ja valtimonkovettumatautiin. Pelottavaa kyllä, pelkästään Helsingissä joutuu vuosittain useita ihmisiä teho-osastolle hampaista johtuvien tulehdusten vuoksi.

Sylki suojaa suuta

Suun oma keino ennaltaehkäistä tulehduksia on syljeneritys. Sylki liuottaa ja korjaa hammasvaurioita ja vahvistaa kiillettä. Sylki myös aloittaa ruoansulatuksen.
Sylkeä pitäisi erittyä puolesta litrasta litraan vuorokaudessa. Suun kuivuminen ja pahanhajuinen hengitys ovat merkkejä siitä, että sylkeä ei erity tarpeeksi ja riski saada reikiä ja tulehduksia kasvaa.

Suun kuivuminen jännittävässä tilanteessa on normaalia, ja myös öisin syljeneritys on vähäistä. Suuta kuivattavat myös tietyt lääkkeet ja sairaudet, kuten diabetes, reuma ja anoreksia. Myös tupakointi vähentää syljeneritystä ja heikentää siten makuaistia.

Fluoria päivittäin

Hampaiden reikiintymisen aiheuttavat suun mikrobit ja syömistä seuraavat happohyökkäykset. Reikiintymisen syypää, kariesbakteeri, tarttuu. Tämä kannattaa muistaa etenkin pienten lasten vanhempien: omaa lusikkaa ei kannata laittaa pienokaisen suuhun. Iensairauksien bakteerit voivat periaatteessa vaihtaa omistajaa myös suudellessa.

Fluori on toimiva ase hampaiden reikiintymistä vastaan, sillä se heikentää kariesbakteerin aineenvaihduntaa. Fluori kiteyttää reikiintyneen kohdan ja kovettaa sen uudelleen. Hampaiden pinnalla olevaa fluorivarastoa pitäisi täydentää päivittäin. Ravinnosta saa fluoria yllättävän paljon, keskimäärin 0,6 milligrammaa päivässä. Hammastahnan osuus jää 0,1 milligrammaan. Hyvä fluorinlähde on myös vihreä haudutettu tee.

Plakkia ja hammaskiven syntymistä ehkäisee parhaiten hampaiden harjaaminen ja hammasvälien puhdistaminen hammaslangalla. Jos plakki pääsee kovettumaan hammaskiveksi, siitä pääsee eroon vain hammaslääkärin käsittelyssä.

Pidä kiinni kiilteestä

Suurin uhka hampaille on napostelu pitkin päivää, sillä jokainen ruokailu aiheuttaa puoli tuntia kestävän happohyökkäyksen. Kestoa voi lyhentää täysksylitolipurukumia pureskelemalla. Ksylitoli ehkäisee hampaiden reikiintymistä aiheuttavan karies -bakteerin kasvua ja tarttumista ja lisää syljen muodostumista.
Happohyökkäysten minimoimiseksi kannattaa pyrkiä syömään vain viidesti päivässä ja välttää puputtamasta koko ajan jotakin. Tuhoisimpia hampaille ovat makeiset, leivonnaiset, keksit, kuivatut hedelmät, perunalastut, hunaja ja erilaiset siirapit sekä sokerilla maustetut juomat.

Hammaskiilteelleen voi heittää pikkuhiljaa hyvästit, jos liikunnan ohessa on aina tapana hörpätä urheilujuomaa. Happamat urheilujuomat, kuten myös hedelmämehut, maustetut vedet ja sitrushedelmät liuottavat hammaskiillettä. Hampaat kannattaa aina harjata ennen sitrusmehujen tai happaman ruuan nauttimista – ei sen jälkeen. Kiilteen tehtävä on suojata hampaita reikiintymiseltä, eikä menetettyä kiillettä saa takaisin. Paras janojuoma on siksi vesi.