Hampaita pitäisi purra yhteen vain syödessä, mutta moni narskuttelee huomaamattaan.
1. Mistä hampaiden narskuttelussa on kyse?
Hampaiden kuuluisi olla toisiaan vasten vain noin 20 minuuttia vuorokaudessa eli silloin, kun ihminen pureskelee ruokaa. Joillekuille tulee tavaksi puristaa hampaitaan voimakkaasti yhteen tai liikutella niitä toisiaan vasten myös muulloin. Hammaslääkärin kielellä kyse on bruksismista. Bruksaaja puree tai jauhaa hampaita yhteen normaalia kauemmin tai voimakkaammin, osa öisin, toiset myös päivisin.
Tällainen ylimääräinen hampaiden kiristely aiheuttaa ongelmia, koska purentaelimistöä ei ole luotu jatkuvaan rasitukseen. Bruksismi onkin yksi syy purentaelimistön toiminnan häiriöille ja kivuille.
2. Kuinka yleistä narskuttelu on?
Sitä esiintyy kaikissa ikäryhmissä, mutta vain joka viides on tietoinen yöbruksismistaan ja joka kymmenes päiväbruksismistaan. Narskuttelun yleisyydessä ei ole havaittu eroja naisten ja miesten välillä.
Sen sijaan purentaelimistön toimintahäiriöitä ja kipuja, joita bruksismi voi aiheuttaa, esiintyy naisilla kolme kertaa enemmän kuin miehillä. Naissukupuolihormonit lisäävät kipuherkkyyttä, joten naiset saattavat huomata oireet miehiä herkemmin. Riskiryhmään kuuluvat erityisesti 35–40-vuotiaat naiset, jotka elävät hektisessä elämänvaiheessa.
3. Mistä narskuttelu johtuu?
Tarkkaa syytä ei tiedetä. Bruksismin on todettu kulkevan käsi kädessä stressin kanssa. Moni puree hampaitaan yhteen kiireen ja stressin keskellä tai tarkkaa keskittymistä tai voimaa vaativissa tilanteissa. Narskuttelua voivat aiheuttaa myös unihäiriöt, tupakointi, alkoholi, tietyt lääkkeet ja purennan tasapainon häiriöt.
Bruksismi saattaa olla tyyppikysymys ja liittyä tietynlaiseen persoonallisuuteen; aktiiviset, työteliäät ihmiset prosessoivat asioitaan yölläkin ja leuat käyvät. Bruksismi näyttää myös kulkevan suvussa.
Purentaelimistön ylikäyttöä on myös aktiivisilla liikkujilla, jotka saattavat treenata hammasta purren ja ottaa leuasta ”tukea” vaativaan liikkeeseen.
Joidenkin tutkijoiden mukaan narskuttelu on kehityshistoriallinen jäänne: eläimetkin teroittavat hampaitaan yöllä.
4. Mistä tietää, jos narskuttelee nukkuessaan?
Yöllä hampaitaan narskutteleva nukkuu usein kevyemmin ja levottomammin kuin leukojaan rennosti pitävä. Narskuttelun ääni voi joskus olla hyvin kuuluva ja kiusata petikaveria. Aamulla narskuttelija voi huomata öisen leukojen bodaamisen siitä, että leukalihakset tai -nivelet ovat kipeät.
5. Mitä haittaa hampaiden narskuttelusta on?
Ihmisen purenta on vahva, ja lihakset voivat puristaa poskihampaita yhteen jopa sadan kilon voimalla. Voimakas bruksismi aiheuttaa kipua ja arkuutta hampaissa, leukojen lihaksissa tai leukanivelissä. Hampaat alkavat kulua, ja hammaspaikat murtuilevat. Leukanivelet saattavat naksua tai ne voivat lukkiutua. Jännitys ja kiristys heijastuu helposti niskan, kaulan ja hartioiden lihaksiin. Niska-hartiakivut ja päänsärky ovatkin bruksaajilla tavallisia.
6] Miten narskuttelusta voi päästä eroon?
Päiväbruksaaja voi yrittää kiinnittää huomiota siihen, että rentouttaa tietoisesti leukansa ja niskansa, eikä purista ylä- ja alahampaitaan yhteen. Jos narskuttelee tai puristelee hampaitaan liikkuessaan, kova treenaaminen kannattaa vaihtaa hetkeksi rennompiin lajeihin.
Vaikeampaa on muuttaa toimintaa, joka tapahtuu nukkuessa ilman tahdonalaista hallintaa. Rentoutuminen illalla ennen nukkumaanmenoa voi vähentää narskuttelua.
Hammaslääkäri voi auttaa suojautumaan bruksismin haitoilta purentakiskolla, joka tehdään kullekin potilaalle yksilöllisesti. Purentakisko suojaa hampaita ja leukaniveliä. Lisäksi se rentouttaa jännittyneitä lihaksia. Purentakiskoa pidetään tavallisesti öisin, joskus myös päivisin.
7. Onko muita hoitokeinoja, joita kannattaa kokeilla?
Narskuttelijan kannattaa ottaa kaikki rentoutuskeinot käyttöön. Esimerkiksi hartiahieronta ja jooga voivat auttaa vähentämään lihasjännitysten lisäksi stressiä. Oma päiväjärjestys kannattaa rytmittää niin, ettei aina olisi kiire.
Voice massagessa käsitellään klassisen hieronnan ottein hengitykseen ja äänentuottoon osallistuvia lihasryhmiä: keski- ja ylävartalon, niskan, kaulan, pään ja kasvojen alueen lihaksia sekä hengitys- ja purentalihaksia ja kieleen vaikuttavia lihaksia. Hieronnan lisäksi voidaan tehdä hengitysharjoituksia ja venytysliikkeitä.
Biopalautteessa taas narskuttelijaa opetetaan havaitsemaan lisääntynyt lihasjännitys ja näin vähentämään sitä. Valmennuksessa käytetään laitetta, joka rekisteröi kehon muutoksia ja antaa niistä palautetta, jonka potilas näkee laitteen näytöltä.
8. Onko särkylääkkeistä apua?
Pahimpaan kipuun voi ottaa tulehduskipulääkkeitä. Ne voivat lievittää hetkellisesti narskuttelusta johtuvia kipuja, mutta niiden pitkäaikaista käyttöä kannattaa välttää mahahaavariskin vuoksi.
9. Bruksaajan ei varmaan kannata jauhaa purukumia?
Runsasta purukumin syöntiä kannattaa välttää, koska se rasittaa rakenteita, jotka jo muutenkin ovat ylirasittuneita. Xylitol-pastilli ruokailun jälkeen on parempi vaihtoehto.
10. Hoidetaanko narskuttelua oikeasti myös Botoxilla?
Kyllä. Jos muista hoidoista ei ole apua, voi kokeilla botulinum-toksiinia eli Botoxia. Sitä ruiskutetaan purentalihaksiin molemmin puolin kasvoja, jolloin purentalihakset rentoutuvat hetkellisesti.
Botulinum ei ratkaise narskuttelun perusongelmaa, mutta siitä voi saada ensiavun. Aineen käyttö on melko kallista. Kannattaa myös muistaa, että botulinumilla on lihaksia lamaannuttava vaikutus, ja joillakin potilailla on raportoitu hetkellistä halvaantumista. Botulinumin pitkäaikaisvaikutuksista ei vielä tiedetä