Rankka fyysinen rasitus lisää unen tarvetta, mutta millaista unta kannattaa tavoitella?
Unen tärkeä perustehtävä on huoltaa aivoja, siivota kuona-aineita sekä täydentää energiavarastoja seuraavaa päivää ja käyttöä varten. Uni myös säätelee tunnekokemuksia, siksi hankalat asiat tuntuvat väsyneenä entistä vaikeammilta. Muistiin ja oppimisiseen uni vaikuttaa vahvistamalla viimeksi käytettyjä aivoratoja ja toisaalta karsimalla tarpeettomia, eli niitä joita ei ole pitkään aikaan käytetty.
Aiemmin syvää unta pidettiin erityisen keskeisenä palautumisen kannalta. Uusien tutkimuksien mukaan kuitenkin kaikkia unijaksoja tarvitaan ja ne ovat palautumisessa yhtä tärkeässä roolissa. On todettu, että esimerkiksi kilpailusuorituksen jälkeen urheilijan unessa sekä REM että syvän unen määrän tarve lisääntyy. Kaikenlainen uni on hyvinvoinnin kannalta tarpeellista.
Huonosti nukuttu yö näkyy fyysisen suorituksen laskuna. Esimerkiksi maantiepyöräilijöillä tehdyssä kokeessa huonosti nukuttu yö hidasti kierrosnopeutta verrattuna tavallisesti nukuttuun yöhön, mutta hyvin nukuttu yö paransi suoritusta. Palautumisen kannalta on siis tärkeintä nukkua riittävästi. Mielestäni jatkuvaan univajeeseen ei suhtauduta tarpeeksi vakavasti ja moni valitsee vaikkapa Netflixin unen kustannuksella. Myös pienikin määrä alkoholia heikentää unta vaikuttaen muun muassa sydämen sykevaihteluväliin.
Rankka fyysinen rasitus lisää unen tarvetta. Ennen urheilusuoritusta kannattaa nukkua hyvät yöunet, jotta koordinaatio, arviointikyky ja muisti toimivat paremmin. Väsyneenä esimerkiksi loukkaantumisriski kasvaa. Rankan treenin jälkeen unta tarvitaan palautumiseen normaalia enemmän. Riittävän unen määrän tunnistaa siitä, että aamulla herää virkeänä. Jatkuva väsymys ei ole normaali tila, johon pitäisi tottua, vaan merkki liian vähästä unimäärästä.
Asiantuntija psykiatrian erikoislääkäri Antti-Jussi Ämmälä, Terveystalo
Lue lisää: