Asiantuntijat kertovat, miksi liikunta on parasta lääkettä stressiin.
Huh, mikä päivä! Nyt särkee päätä ja keho on kuin viulunkieli. Tekemättömät tehtävät painavat takaraivossa, ja olisi ihanaa mennä purkamaan stressiä salille tai lenkille. Mutta onkohan se ihan viisasta juuri tänään?
Toisaalta sohvalle jääminen aiheuttaa sekin stressiä ja morkkista. Mistä tietää, milloin stressipirkko voi päästellä höyryjä mäkivedoissa ja milloin on syytä pitää lepopäivä?
Lue myös: Kun stressi seuraavan kerran saa pään tykyttämään, kokeile tätä!
Hyvä ja huono stressi
Pieni annos stressiä ei ole ollenkaan huono juttu. Päinvastoin, se saa asiat tapahtumaan. Stressihormoneiden ansiosta tulee otettua loppukiri tenttiin lukemisessa ja kinkkisetkin työprojektit valmistuvat.
Hyvän stressin tunnistaa siitä, että se kestää vain lyhyen aikaa. Seuraavan viikon työhaastattelua voi stressata huoletta ilman, että siitä seuraa sen kummempaa. Suosikkijumppa tai sulkapallomatsi on silloin oivaa vastalääkettä. Ajatukset irtoavat stressinaiheesta, mieli virkistyy ja illalla uni tulee helposti.
Jos taas stressi jatkuu viikko- tai kuukausikaupalla, se muuttuu voimavarasta painolastiksi.
Merkkejä stressin otteesta ovat toistuvat flunssat, tavallista uupuneempi olo treenien jälkeen ja huonosti nukkuminen. Liikunnasta ei tunne enää palautuvansa, ja treeni muuttuu tahmeaksi.
Psykologi ja hyvinvointivalmentaja Petra Nyman muistuttaa, että myös liikunta on stressi keholle, sillä se vauhdittaa stressihormoni kortisolin tuotantoa. Stressaava elämänvaihe ei siis ole kovien treenien aikaa, vaan päinvastoin.
– Elimistö ei erittele sitä, mikä stressiä aiheuttaa. Treenaaminen, puolison kanssa riitely tai ylityöt kasvattavat kuormaa yhtä lailla. Lastia on siis lähdettävä purkamaan.
Lue myös: 3 täsmäkikkaa: Näin helpotat stressiä
Lyhennä treenejä
Treenien osalta se käy lyhentämällä ja keventämällä. Kaksi alle tunnin kestävää treeniä viikossa on stressaantuneenakin vielä hyvä juttu, mutta viidestä kuuteen kertaan kovalla sykkeellä harjoittelu on syytä unohtaa. Treenit voivat olla rankat, kunhan ne eivät kestä liian kauan. Vaikka siis rakastaisi rymistellä salilla isoilla painoilla yli tunnin verran, parinkymmenen minuutin kuntopiiri on uupuneena parempi valinta.
Lenkkipoluille kannattaa edelleen painella, mutta kävellen. Rauhalliset lajit, kuten jooga, lempeä venyttely ja metsäkävelyt, hellivät ja palauttelevat stressin koettelemaa kroppaa ja mieltä.
Puolimaratontavoite ja stressi eivät sen sijaan sovi yhteen, sillä pitkät lenkit ovat stressaantuneena kaikkein rankin vaihtoehto.
Kun stressi vie terän liikkumisesta, ei myöskään ole uusien lajien opettelun aika. Väsynyt kroppa ei kaipaa keskittymistä tai koordinaatiota vaativia haasteita, vaan omien tuttujen lajien tuomaa mielihyvää. Jalkapalloilijan ei siis tarvitse luopua vauhdikkaista fudistreeneistään, jos niistä nauttii ja olo on niiden jälkeen hyvä. Juuri endorfiineja stressaantunut keho tarvitsee.
Lue myös: Stressaako? Tee tämä harjoitus
Jäljitä stressin syy
Jos tahdin rauhoittaminen kirpaisee, tämä saattaa lohduttaa: stressaantuneena tavoitteellisesta treenaamisesta ei edes olisi hyötyä. Uupuneena rehkiminen ei kehitä taitoja eikä kasvata lihaksia. Päinvastoin, palautuminen heikentyy, eikä kunto kohoa.
Liikuntalukujärjestyksensä keventämisestä ei kannata ottaa stressiä, vaan ajatella palaavansa treeneihin paremmissa voimissa. Parhaimmillaan stressi on tarpeellinen pysäyttäjä tai käännekohta. Kun treeneihin ei enää painalla tukka putkella joka ilta, jää aikaa miettiä, mikä omasta arjesta tekee stressaavaa. Mikä on liikunnan osuus, mikä muiden elämänalueiden? Onko liikunta ehkä ollut suoritus, joka on ollut pakko aikatauluttaa kalenteriin jopa oman hyvinvoinnin kustannuksella. Onko se virkistänyt vai lisännyt stressiä?
Lue myös: Stressiä lievittävä kelluntaterapia? Katso vuoden 2017 kiinnostavimmat liikuntatrendit
Lempeää ja palauttelevaa liikuntaa kannattaa harrastaa niin kauan, kun olo on selvästi väsynyt. Senkään jälkeen liikkumaan ei kannata palata kertarysäyksellä, vaan omia tuntemuksiaan kuunnellen.
Puolen tunnin hölkkä on hyvä mittari: Tuntuuko olo sen jälkeen levottomalta vai rauhalliselta? Nukuttaako yöllä hyvin vai herääkö aamuyöstä pyörimään lakanoissaan? Jos olo on hyvä, liikkumisen voi hiljalleen lisätä potkua.
Treeni kestää noin tunnin verran, ja ihminen on useimmiten hereillä noin 16 tuntia vuorokaudesta. Stressin hallinnassa auttaa ennen kaikkea sen pohtiminen, mitä tekee sen ajan, kun ei liiku.
Asiantuntijoina psykologi, hyvinvointivalmentaja ja personal trainer Petra Nyman, Mind & Motion ja liikuntafysiologi, dosentti Arto Hautaloa, Oulun Yliopisto
Lue myös:
Stressiä lievittävä kelluntaterapia? Katso vuoden 2017 kiinnostavimmat liikuntatrendit
Kun stressi seuraavan kerran saa pään tykyttämään, kokeile tätä!