Vatsalihakset voimistuvat hikoilemalla, mutta vaatii pyykkilautavatsa muutakin.

Toiveissa timmit vatsalihakset? 6 väärää luuloa vatsatreenistä

Mitä enemmän toistoja, sitä tehokkaampi vatsalihastreeni. Tiedätko, miten vatsalihakset oikeasti kehittyvät?

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Väite 1: Näyttävä pyykkilauta vatsa tehdään salilla

On totta, että vatsalihakset voimistuvat hikoilemalla, ja sikspäk erottuu vasta, kun lihasmassaa on tarpeeksi. Litteästä pyykkilautavatsasta haaveilevan tulisi kuitenkin keskittyä erityisesti siihen, mitä suuhunsa pistää. Noin 80 prosenttia tuloksista syntyy keittiössä. Kovassakaan iskussa olevat vatsalihakset eivät näy, jos niiden päällä kellii ylimääräinen rasvakerros. Sikspäk putkahtaa esiin, kun rasvaprosentti tippuu alle parinkymmenen. Rasva taas palaa, jos popsii vähemmän energiaa kuin kuluttaa. Paastoaminen ei kuitenkaan kannata, sillä syömisen pitää olla säännöllistä ja riittävää, jotta lihakset saavat tarpeeksi energiaa kasvaakseen.

Väite 2: Sata istumaannousua päivässä saa aikaan näkyviä tuloksia

Vanha sanonta määrä ei korvaa laatua pitää vatsoja tehdessäkin paikkansa. Jos pystyt tekemään monta sataa vatsarutistusta yhdeltä istumalta, tekniikassasi on todennäköisesti hiomista. On aivan eri asia hutkia tolkuttomasti liikkeitä sinnepäin, kuin keskittyä huolellisesti joka toistoon. Hyvä tekniikka ja monipuolisuus ovatkin vatsatreeneissä kaiken a ja o. Istumaannousussa ei ole sinänsä mitään vikaa, mutta se kehittää pääasiassa suoria vatsalihaksia. Treeniohjelmaan pitää kuulua myös harjoitteita, jotka käyvät vinoihin ja syviin vatsalihaksiin. Valitse liikkeitä, joita pystyy tekemään hädin tuskin muutaman, ja lisäksi niitä, joita voi tehdä kerralla enemmän.

Väite 3: Mitä isompi paino, sitä parempi treeni

Pienelläkin painolla tehty treeni voi olla tosi tehokas, kun liikkeen tekee oikein. Etuna on se, että tekniikka pysyy paremmin kasassa. Jos mukaan rohmuaa heti jättipainon, liikkeeseen alkaa usein hakea apua ”vääristä” lihaksista. Rautaa täyteen lastattu tanko voi saada ryhdin pettämään ja selän pyöristymään kyykätessä, jolloin vammoja syntyy helpommin. Samalla tehot tippuvat, sillä liike ei ota enää sinne, minne pitäisi. Kroppamme yrittää aina luikahtaa aidan yli sen matalasta päästä. Siksi treeni täytyy pitää koko ajan yllätyksellisenä. Kun jostakin liikkeestä tulee liian helppo, toistoja tai vastusta kannattaa lisätä, sarjojen väliin jääviä taukoja lyhentää tai liikettä vaihtaa. Jos jauhaa aina vain lempiliikettään, kehitys pysähtyy väistämättä.

Vatsalihakset kehittyvät, kun vaihtelet treeniä.

Väite 4: Ei hyötyä ilman poltetta

Jumppaohjaaja vannoo liikkeen olevan supertehokas, mutta vatsassa ei tunnu lainkaan poltetta. Syynä ei ole välttämättä se, että tekisit liikkeen päin honkia. Kehon ylimääräiset kiristykset ja kolotukset saattavat sen sijaan peittää vatsalihaspoltteen alleen. Huomio kiinnittyy vatsoja tehdessä vain kivistävään selkään tai tönkköön niskaan. Niin kauan kuin kropassa on jokin pielessä, on vaikea sanoa, osuuko treeni sinne, minne pitää. Muut vaivat kannattaakin hoidattaa heti kuntoon, jos suinkin mahdollista. Silloin treenit kulkevat kokonaisvaltaisesti paremmin. Jos muu ei auta, vaihda väliaikaisesti johonkin toiseen liikkeeseen, johon saat paremman tuntuman.

Väite 5: Napa kannattaa vetää vatsoja tehdessä selkärankaan

Ajatuksena on jännittää vatsa ja tehostaa siten vatsatreeniä. Vanha neuvo on kuitenkin harhaanjohtava, sillä navan sisään vetäminen jännittää vain osan lihaksista, ja huonontaa samalla keskivartalon tukea. Parempi keino onkin hengittää treenatessa aktiivisesti sisään ja ulos, jolloin vatsa jännittyy huomaamatta, ja treenistä tulee tehokkaampi. Hengitys on nimittäin vahvasti yhteydessä vatsalihaksiin, ja uloshengitys laittaa ne töihin. Vaikka hengittely tuntuisi aluksi hassulta, sopiva rytmi löytyy varmasti, kun muutaman kerran kokeilee.

Väite 6: Vatsoja kuuluu treenata joka päivä

Kukaan ei estä tekemästä vatsalihaksia vaikka päivittäin, jos se tuntuu itsestä hyvältä. Tärkeintä on, että treeniensä tehoja vaihtelee. Jos vatsat on vetänyt tänään pökerryksiin, samaa sarjaa ei kannata koettaa heti seuraavissa treeneissä, sillä lihakset vaativat myös lepoa. Se ei kuitenkaan tarkoita sohvalla lojumista, vaan välipäivinäkin voi tehdä jotain kevyttä. Hyvä keino on jakaa vatsatreeninsä kevyempiin ja raskaampiin viikkoihin. Silloin treenit eivät lipsahda vahingossa liian koviksi.

Asiantuntijana liikunnanohjaaja ja personal trainer Pekka Kurvinen liikunta keskus Esportista

 

Lue myös:

Pistä lihakset töihin – näin teet tehokkaan punnerruksen kuin lisko

Tällainen on vatsalihasten erkauma – tunnista merkit

 

Muista

 ➤ Vatsalihasten tehtävänä on kannatella kehoa ja jarruttaa liikettä. Kun kierrät ylävartaloa sivulle, vinot vatsalihakset pistävät nopeasti hanttiin. Ne suojaavat silloin selkää liian repiviltä liikkeiltä ja vammoilta.

 ➤ Jätä vatsalihasliikkeet aina treenin loppuun. Vatsoja tulee treenattua huomaamatta monissa liikkeissä, kuten kyykyissä ja leuanvedossa. Jos huhkit ensin sata vatsarutistusta ja alat vasta sen jälkeen kyykätä, keskivartalo ei jaksa enää kannatella kehoa. Silloin liike muuttuu helposti vaaralliseksi.

 ➤ Vatsoja ei kannata treenailla summanmutikassa. Valitse treeniohjelmaasi sellaisia liikkeitä, jotka tukevat omaa lajiasi. Esimerkiksipallopelien harrastajat käyttävät lajissaan paljon vinoja vatsalihaksia, ja heittokäden puoleiset lihakset ovat yleensä toista puolta vahvemmat. Siksi treeneissä kannattaakin laittaa paukkuja etenkin vastakkaisten vatsalihasten vahvistamiseen.

Teksti Johanna Yrjölä
Kuvat Fotolia