Nanna Karalahti pitää kolmenkympin rajapyykkiä vain hyvänä asiana.

Nanna Karalahti: ”Kun treenaamisessa tärkeintä oli ulkonäkö, siitä katosi punainen lanka”

Personal trainer ja ryhmäliikunnanohjaaja Nanna Karalahti kokee olevansa kolmekymppisenä järkevämpi treenaaja kuin koskaan aiemmin.

”Täytin joulukuussa 30 vuotta. Jostain syystä odotin tätä rajapyykkiä kovasti. En missään vaiheessa kokenut kriisiä iästä, päinvastoin. Treenaamisen suhteen olen iän myötä ainoastaan viisastunut.

En tietenkään palaudu treeneistä enää samalla tavoin kuin alle kaksikymppisenä. Silloin saatoin käydä saman päivän aikana kovalla lukion liikuntatunnilla, salilla ja illalla vielä futispelissä, eikä seuraavana päivänä tuntunut missään. Nykyisin palautuminen ja kehonhuolto ovat yhtä tärkeässä osassa kuin itse treenaaminenkin. Se johtuu hieman hidastuneesta palautumisestani, mutta myös siitä, että haluan kehittyä tehokkaammin. Kehonhuolto kun ei ole pelkkää palautumista, se on myös treenissä eteenpäin menemistä. Voi kun silloin nuorena olisin tajunnut tämän!

Minulle treenaajana kolmenkympin saavuttaminen on ollut ainoastaan hyvä asia. Parin- ja kolmenkympin puolivälissä treenaaminen alkoi muuttua ulkonäkökeskeiseksi. Uskon sen johtuneen paljon ulkoapäin tulleesta paineesta, fitness-piireistä ja omasta heikentyneestä itsetunnosta. Kun treenaamisessa tärkeintä oli ulkonäkö, katosi siitä koko urheilun punainen lanka − ilo, itsensä hyväksyminen, pettymysten sietäminen ja mielihyvähormonien rullaaminen.

Kolmekymppisenä on ihana treenata täysillä, paremmin ja järkevämmin kuin koskaan.

Silloin, kun urheilin ainoastaan näyttääkseni hyvältä, treenaamaan lähteminen tuntui hölmöltä, eikä jälkeenpäin ollut mikään voittajafiilis, puhumattakaan treenin aikaisesta olotilasta. Mitä enemmän minulle on tullut ikää, sitä helpompi minun on ollut muuttaa ajattelua takaisin siihen, mitä urheilu minulle lapsena merkitsi: aitoa nautintoa, kehon vahvistamista arkea varten, terveyttä ja hyvinvointia. Sitä sen pitäisi meille kaikille olla.

Ikä on tuonut minulle takaisin sen itsevarmuuden,  joka oli hieman hukassa vähän yli pari kymppisenä. Kolmekymppisenä on ihana treenata täysillä, paremmin ja järkevämmin kuin koskaan, vaikka lihakset, ulkonäkö ja palautuminen eivät enää ole samaa kuin ennen.”