Kaloreista ja niiden kulutuksesta liikkuu monenlaista myyttiä. Nyt oikaisemme kolme tyypillistä.
1. ”Kaloreita kuluu enemmän, kun juoksen viisi kilsaa enkä lenkkeile.”
Ohittelet lenkkipolulla kävelijöitä ja mietit, että kyllä heidänkin kannattaisi laittaa reippaammin tossua toisen eteen, eihän tuosta mitään iloa ole. Näin se ei kuitenkaan mene. Liikutitpa lenkkareitasi juosten tai kävellen, niin kummassakin tapauksessa siirrät kehoasi saman 5000 metrin matkan.
Juoksu ja kävely kuluttavat kilometrin matkalla kaloreita kutakuinkin saman verran painokiloa kohden. Esimerkiksi 60-kiloisella kuluu noin 60 kilokaloria per kilometri.
Juoksu kuluttaa energiaa enemmän tietyssä ajassa, esimerkiksi tunnin aikana. Mutta vain siksi, että juoksemalla pystyt taittamaan pidemmän matkan eli teet enemmän työtä samassa ajassa. Vain tällä, eli työteholla, ja henkilön painolla on iso vaikutus energian kulutukseen kävelyssä ja juoksussa.
Tee näin:
Kalorinkulutuksen kannalta kaikki liikkuminen on hyödyllistä. Jos kävelet esimeriksi reilut kolme kilometriä töihin päivittäin, niin se kuluttaa aivan yhtä paljon kaloreita kuin kymmenen kilometrin juoksulenkki kolmen päivän välein.
Suunnittele siis lenkkien vauhdit aina kunnonkohotus, harjoittelun monipuolisuus ja palautuminen mielessä, ei kalorinkulutus.
2.”Vedin lenkin helteessä, hiki virtasi ja kaloreita roihusi. Pidän myös hot joogasta, joka on kunnon kalorisyöppö!”
Totta, treeni kuumalla säällä tai lämpimässä tilassa nostaa energiankulusta aavistuksen, koska keho joutuu työskentelemään kovemmin poistaakseen lämpöä. Hikirauhaset aktivoituvat ja sydän sykkii tiheämmin. Myös pintaverenkierto aktivoituu enemmän, jotta keho jäähtyisi. Kaikesta tästä huolimatta energiankulutus kohoaa vain 5–15 prosenttia.
Joskus hot joogan kohdalla luvatut 800–1000 kilokalorin kulutukset ovat siis täyttä soopaa. Moisen kulutuksen eteen 60-kiloisen naisen pitäisi juosta 15 kilometrin lenkki. Ja mietipä, miten minimaalisen matkan kehoasi liikutat joogamatolla. Lajiin eivät myöskään kuulu nopeat ja isot eli paljon energiaa rohmuavat liikkeet. Joogaan ei siis kannata mennä kaloreita polttamaan, mutta ehdottomasti omaa liikkuvuutta ja kehonhallintaa parantamaan.
Viileässä ilmassa on helpompi pitää yllä nopeaa juoksuvauhtia tai kovaa tempoa jumpassa tai lihaskuntotreenissä. Hikoilu voi olla vähäisempää, mutta älä pidä paidan selkämyksen kostumista automaattisena merkkinä tehokkaasta treenistä. Hikoilu kertoo lähinnä kropan tarpeesta poistaa lämpöä, itsessään se ei juurikaan kuluta energiaa. Saunassakin hiki valuu, vaikka siellä vain istutaan.
Tee näin:
Harjoittele sellaisissa olosuhteissa, joissa saat hyvät tehot irti. Viileys ja pilvisyys ovat lenkkeilijän sääkartassa plussaa. Hellekelillä ja lämpimissä maissa kannattaa juosta aamulla tai illalla.
Myös matalatehoinen lenkki talvipakkasella on hyvää liikuntaa, vaikka hiki ei virtaakaan. Liikkuvuuteen ja lihasten rentouteen lämpö vaikuttaa toki positiivisesti.
3. ”Tasapainoilin kiertolaudalla ja vatsalihashäkkyrässä 30 minuuttia. Kyllä kului valtavasti kaloreita.”
Kivahan se olisi, mutta valitettavasti energiankulutus riippuu työtehostamme, ei ihmevempaimista. Tähän työhön tarvitaan joko kehon liikuttamista paikasta toiseen, esimerkiksi juosten, tai kunnon vastusta, kuten spinningpyörän kierrosruuvi.
Kun työteho on kova, myös kalorinkulutus on kova. Kiertämällä kroppaa paikallaan ilman vastusta tai hinkkaamalla vatsoja matolla tai istuen, pienellä liike radalla tai staattisesti, ei kalorilaskurin mittari juuri värähdä. Mutta jos juokset reippaasti 30 minuuttia, pyörität kuntopyörää suurehkolla vastuksella tai teet kyykkyjä, hyppyjä, rinnallevetoja ja punnerruksia, niin kyllä värähtää.
Tee näin:
Arvioi laitteiden tai harjoitusmuotojen lupauksia mittaamalla sykettä. Syke on lähes suoraan verrannollinen työtehoon aerobisissa, pitkäkestoisissa lajeissa. Myös kuntopiirityyppisissä treeneissä se kertoo mukavasti työtehosta.
Jos syke jää matalaksi, treenin kalorinkulutus ei ole kova, väittipä laitevalmistaja tai treenimuodon kehittäjä mitä tahansa.