Jäätanssija Cecilia Törn, 22, rakastaa vauhtia ja liukua jäällä.
”Kesällä nilkkani nivelsiteet repesivät ja jouduin olla kuusi viikkoa pois jäältä. En tiedä, miten olisin kestänyt, jos en olisi istunut jäähallilla katsomassa harjoituksia joka päivä. Kun ensimmäistä kertaa vamman jälkeen otin suojan pois ja laskin luistimen jäälle, ajattelin vain, että vihdoin.
En jaksaisi tehdä mitään, jos en tekisi tätä. Rakastan vauhtia ja liukua, jonka jäällä saan aikaan. Parhaita hetkiä ovat, kun treeneissä piruetti tai vaikka ihan pieni käännös sujuu täydellisesti.
Vaikeinta minulle on myöntää, ettei kaikki onnistu heti. Panostan luisteluun niin täysillä, että jos treeneissä ei suju, hermot menevät. Parini ja valmentajani toppuuttelevat minua, että rauhoitu, hyvä siitä tulee.
Joillekuille parin kanssa luistelu tuo painetta onnistua, mutta minulle pari tuo luottamusta. Tiedän, että jos kilpailussa horjahdan, hän on vierelläni ja voi korjata tilanteen. Jos teemme virheen ja menetämme pisteitä, teemme sen yhdessä.
Jäätanssi näyttää varmasti kevyeltä, mutta neljän minuutin ohjelma vetää maitohapoille. Toisaalta adrenaliini tekee kisaohjelmasta lyhyemmän tuntuisen kuin se onkaan. Toivottavasti ohjelmasta välittyy myös ilo, jota jäätanssista saan. Pakko tätä on rakastaa, että jaksaa tunnit kylmässä jäähallissa.
Treenaan jäällä kolmesta viiteen tuntia päivässä. Aiemmin olin taitoluistelija, ja silloin jäätreenit kestivät vain pari tuntia. Mutta jäätanssi on tanssillisempaa ja paneudumme askeleisiin niin, ettei tunnissa ehtisi tehdä mitään. Kisoissa tekninen paneeli arvioi jokaisen askeleen puhtauden. Lisäksi tanssin balettia, käyn kuntosalilla ja pilateksessa.
Keskivartalon hallinta on jäätanssissa kaikki kaikessa. Jokainen kaari pitää hallita täydellisesti: kun luistimet piirtävät kaarta, ylävartalo jatkaa omaa liikettään. Koko kroppa on kovilla, ja keskisyke kovimmissa harjoituksissa jopa 180 tienoilla. Silloin teemme intervalleja jäällä ja treenaamme esimerkiksi nopeutta käyttämällä selkään kiinnitettyä laskuvarjoa vastuksena.
Jäätanssiin ei kuulu hyppyjä, eikä kaatumista tapahdu kovin usein. Mutta kun kaksi ihmistä luistelee lähekkäin, mustelmia tulee. Myös teristä saan joskus osumia.”
Lue myös:
Akrojoogaan ihastunut: ”Flowssa kehoni tietää mitä tehdä”