Kun ahkeran treenauksen tulokset jumittuvat, kropan sijasta kiristyykin pinna. Selvitimme, mitä huiput tekevät eri tavalla kuin me muut.
Treenaat ja treenaat, mutta et enää näe tuloksia missään? Tuttu tunne. Ilmankos menestyneiden urheilijoiden, muusikoiden ja muiden huippujen salaisuus herättää ihailun ja kateuden lisäksi monia kysymyksiä.
Vastauksia on etsitty tutkimuksista. Ne kertovat, että kun jyviä erotellaan akanoista terävimmällä huipulla, lahjakkuudella on merkitystä. Mutta ei pelkillä lahjoillakaan pitkälle pötkitä. Onko salaisuus siis harjoittelussa, huiputhan treenaavat käsittämättömiä määriä? Niin treenaa moni muukin ja silti heidän tuloksensa saattavat jäädä junnaamaan.
Jos lahjat ja himoharjoittelukaan eivät riitä takaamaan kehitystä, niin huippujen on pakko tehdä jotakin eri tavalla. Se jokin liittyy harjoittelun toteutukseen ja ajattelumalleihin. Niistä oppimalla voimme askel askeleelta edetä jatkuvan kehityksen kierteeseen.
1. Treenaa aivoilla
Jos se myyttinen 10 000 tuntia harjoittelua tosiaan riittäisi supersuorituksiin, suurin osa meistä olisi poskettoman taitavia myös useimmissa arkiaskareissa. Vaan kun emme ole. Tutkimukset väittävät, että syy on korvien välissä.
Kehityksessään jumittuneita amatööri- ja ammattiurheilijoita tuntuu yhdistävän seinä, johon kumpikin ryhmä jää lyömään päätään. Amatööreille kertyy usein valtava määrä treenitunteja, mutta heidän kehityksensä pysähtyy, kun harjoittelu muuttuu tuttujen asioiden robottimaiseksi toistamiseksi. Samasta syystä tyssää myös monien huippu-urheilijoiden kehitys, uskovat tutkijat.
Rajoitteena eivät ole pelkät geenit: urheilija ei vain enää halua, viitsi tai osaa etsiä tekemisestään jatkuvaa parannettavaa.
Ammattilaiset ja menestyjät sen sijaan näyttävät jatkuvasti analysoivan suoritustaan ja treeniään – ja he pyrkivät petraamaan niitä. Jos siis olet jauhanut samaa lenkkiä tai punttiohjelmaa jo kuukausien ajan, pysähdy! Mieti, mitä sinun pitäisi suorituksessasi buustata. Treenaa tätä ominaisuutta systemaattisesti, täysillä. Jos sinun on vaikeaa löytää kehityskohtaa itse, pyydä ulkopuolinen arvio kokeneelta personal trainerilta, liikunnanohjaajalta tai valmentajalta. Hän näkee nopeasti, mihin sinun kannattaa satsata.
Lue myös: Millainen kuva motivoi treenaamaan?
2. Viritä sitkeystasosi
Geneettistä lahjakkuutta tarvitaan maailmanluokan huippusuorituksiin, kyllä, ja harjoittelu on vähintään yhtä tärkeää. Jokaisen huippu-urheilijan ja muun lahjakkuuden taustalta löytyy tuhansia treenitunteja. Esimerkiksi nuoria viuluvirtuooseja yhdistää 8 000–10 000 tunnin harjoitustausta, kun peruspuurtajilla saldo jää noin 2 000 tuntiin.
Huippusuorituksia tutkivat kuitenkin uskovat, että miltei kuka tahansa voi saavuttaa todella hyvän tason jossain lajissa harjoittelemalla riittävästi – ei siis 10 000 tuntia. Jos treenaat vaikkapa 50 tuntia tiettyä liikuntalajia, olet todennäköisesti jo mukavasti sinut sen kanssa. Tuon harjoitusmäärän keräät helposti jo kolmessa tai neljässä kuukaudessa. Mietipä, kuinka pitkällä olet kolmessa tai neljässä vuodessa.
Tärkeintä on siis sisäistää harjoittelun merkitys. Älä lannistu ja syyttele itseäsi lahjojen puutteesta, jos et heti osaa jotakin. Jatka sitkeästi, tee treenaamisesta elämäntapa. Sen jälkeen olet valmis aloittamaan hienosäädön.
3. Lopeta lusmuilu
Eräät tutkijat vertailivat huippu- ja harrastajatason taitoluistelijoita selvittääkseen, kuinka