Merikapteeni Krista Tanhuanpää vetää porrastreenit laivan rapuissa ja kyykkää komentosillalla. Laivan kokki päätää, mitä crossfittaaja kulloinkin syö.
”Äitini toivoi minusta lääkäriä, mutta merikapteeni minusta tuli, sillä seiloriromantiikka ja kaukokaipuu vetivät alalle. Valmistuttuani työskentelin puolimatruusina eli pidin paattia kunnossa. Satamassa hommiini kuului merikonttien kiinnittäminen raskailla ketjuilla ja tangoilla. Ainoana naisena sain osakseni kuittailua, joka kyllä loppui, kun pärjäsinkin hyvin. Raa’an raudan kanssa huhkiessani kiinnostuin salitreenistä.
Nostelin viitisen vuotta puntteja omaksi ilokseni, mutta sitten crossfit imaisi mukaansa. Kiinnostuin lajista kuumimman buumin aikaan ja halusin testata, pärjäänkö. Ekoissa treeneissä tein kuolemaa, mutta silti rakastuin lajiin välittömästi. Yksi syy on se, että crossfitiä voi treenata niin monipuolisesti: välillä kiipeillään köysissä ja seuraavaksi kiskotaan leukoja tai hikoillaan burpee-myllyssä.
Nykyään ajan matkustajalaivaa Välimerellä ja työskentelen kolmen viikon sykleissä, joten joudun laittamaan yksityiselämäni säännöllisesti tauolle. Olen erossa myös crossfitjengistäni. Onneksi laji on kansainvälinen ja minut on otettu avosylin vastaan niin puolalaisella kuin italialaisellakin crossfitsalilla.
Lue myös: Näin syö lentoemäntä Miia Ezen
Merenkäynti voi sotkea suunnitelmat
Treenaan viitisen kertaa viikossa, mutta siitä huolimatta koen, että kehitykseni on turhan hidasta eivätkä suoritukseni pysy tasaisina. Hyvien ja huonojen päivien ero on turhan iso. Luultavasti kituuttelen liian usein miinuskaloreilla ja säästöliekillä. Mietin, saanko tarpeeksi hiilareita ja hyviä rasvoja.
Tunnen energiavajeen kropassani helposti, ja huonot syömiset vievät treenitehoja jopa pariksi päiväksi. Toisaalta välillä tuntuu, että syön enemmän kuin hevoseni. Joskus olen noussut jopa yöllä syömään.
Suhtaudun ruokaan kuin pakolliseen pahaan – tavallaan mietin, ettei minulla olisi aikaa istua keittiössä syömässä, mutta pakkohan se on. Kokkaan mahdollisimman simppeliä, helppoa ja ravintopitoista ruokaa, kuten kanaa tai lohta. Ruokahifistely ei kiinnosta minua yhtään.
Erityisesti töissä ateriavälit venyvät, sillä ajan laivaa 12 tuntia kerrallaan, kunnes kollegani päästää minut treenaamaan ja nukkumaan. Töissä urheilulle on aina aikaa, sillä siellä ei ole normielämän houkutuksia shoppailuineen ja kahviloineen. Salille meno on usein päiväni kohokohta. Raudan rääkkääminen katkaisee työkelat tehokkaasti, ja harjoitus muuttuu kuntoilusta terapiaksi.
Joskus tosin kova merenkäynti sotkee suunnitelmat. Jos en pääse salille, juoksen portaita ruumasta ulkokannelle, vedän leukoja laivan käytäväputkissa tai sitten venyttelen kerrankin kunnolla. Työvuorossakin saatan askelkyykätä pitkin komentosiltaa. Vaikka kaipaan crossfitin sähäkkää sykkeen kohotusta, viikot merellä ovat myös hyvää lepoa ja tilaisuus keskittyä painonnostoon, josta innostuin crossfitin myötä.
Lue myös: Näin syö ensihoitaja: ”Kurniva vatsa ei auta potilasta”
Karkkipurkki kiinni
Olin aiemmin pahasti sokerikoukussa ja puputin herkkuja päivittäin. Karkkipurkin kansi meni lopullisesti kiinni kaksi vuotta sitten, enkä ole sen koommin ikävöinyt sokeria. Edes mehut tai makeutetut jogurtit eivät kuulu ruokavaliooni. En ole kuitenkaan fanaattinen, ja esimerkiksi juhlissa kakkupala pääsee lautaselleni. Tiedän, ettei yksi kerta aja minua takaisin sokerikierteeseen.
Asenteeni ruokaan, treeniin ja elämään on rento. Vaikka tykkään rutiineista ja syön aika kaavamaisesti samoja ruokia, tykkään toki nautiskella mustikkapiirakalla tai lasillisella viiniä. Kroppani on luotu hoikaksi, ja voisin vetää vaikka massakauden pelkäämättä, että leviän.
Laivallakaan ei voi turhia kranttuilla, vaan syön sitä mitä on tarjolla. Jos on uunimakkarapäivä, sillä mennään. Aluksemme pysähtyy Savonassa, Barcelonassa ja Tangierissa, mutta keittiöön ei valitettavasti kärrätä paikallisia herkkuja. Siksi nappaan usein fillarin alle ja polkaisen torille ostamaan tuoreita hedelmiä ja pähkinöitä. Ne ovat raikas vaihtoehto laivan välipalaleiville ja proteiinipatukoille.”
Luo myös: 4 julkkisnaisen ruokapulmaa ja niiden ratkaisut
Kristan ruokapäiväkirja
Klo 9 Tuorepuuro, jossa 2,5 dl kaurahiutaleita, 2 dl marjoja, yksi munanvalkuainen, kauramaitoa, chiansiemeniä, vehnäleseitä ja puolikas banaani. Lasi vettä. – 605 kcal
Klo 13 Salaattia, jossa kirsikkatomaatteja, paprikaa, loraus oliiviöljyä, 2 rkl siemensekoitusta ja avokado. 4 dl keitettyä riisiä ja 250 g paistettua kanaa. Juomaksi vettä. – 1 305 kcal
Klo 15 Mukillinen kahvia ja loraus kauramaitoa. – 30 kcal
Treenit 60—90 minuuttia. Treenin aikana aminohappojuoma ja palautteluksi proteiinijuoma ja banaani. – 305 kcal
Klo 19 Vihersalaattia, 2 paistettua kananmunaa ja 200 g:n jauhelihapihvi. Kourallinen pähkinöitä. Juomana vettä. – 835 kcal
Klo 21 Smoothie, jossa 2 omenaa, 1/3 ananas, 2 sellerinvartta, 2 appelsiinia, 2 dl pinaattia ja annos 80 % Whey-proteiinia. – 600 kcal
Lisäksi monivitamiinitabletti, magnesiumia ja kalkkia.
Kokonaisenergiansaanti 3 680 kcal
Proteiinia 246 g (28 % energiasta)
Hiilihydraatteja 325 g (36 %)
Rasvaa 142 g (36 %), josta tyydyttynyttä 27 g (19 %)
Kuituja 60 g
Kasviksia, hedelmiä ja marjoja noin 1,9 kg
Ravitsemusterapeutti Petra Rautakallion arvio:
Plussat
+ Krista syö huikean määrän kasviksia ja hedelmiä päivässä, hienoa!
+ Ruokavalio sisältää runsaasti hyviä rasvanlähteitä, kuten öljyä, avokadoa, siemeniä ja pähkinöitä.
+ Syöminen on mukavan monipuolista.
Miinukset
– Palautumista voisi optimoida hiilihydraateilla, esimerkiksi syödä treenien jälkeisellä lämpimällä aterialla riisiä tai kvinoaa.
– Mikäli Krista käyttää kalsiumilla täydennettyä kaurajuomaa, ruokavalio kattaa hänen kalsiumintarpeensa. D-vitamiinin saanti sen sijaan jää vajaaksi, joten se kannattaa huomioida vitamiinivalmisteiden avulla tai suosimalla kalaruokia.
Lue myös: