Korona-aika on muuttanut ihmisten ruokailutottumuksia: kun työt ja koulunkäynti siirtyivät kotiin, leivän kulutus alkoi kasvaa. Leipätiedotuksen mukaan leivän kulutus on kasvanut eniten talouksissa, joissa on alle 18-vuotiaita lapsia, alle 40-vuotiaiden joukossa sekä erityisruokavaliota noudattavien joukossa.
Leipä on helppo ja käytännöllinen vaihtoehto taltuttaa pikkunälkä, mutta pienellä vaivalla siitä saa myös ruokaisan lounaan. Väliin paistettu kananmuna, leikkeileitä ja juustoa sekä vihanneksia − ja kotilounas on valmis muutamassa minuutissa.
Kauraleipä haastaa rukiin
Vaikka suomalainen luottaa edelleen ruisleipään, ovat kauraleivät kirineet jo melkein ruisleivän rinnalle. Tarjontakin on kasvanut runsaasti. Varsinkin palaleivät, jotka säilyvät tuoreen tuntuisina pitkään, ovat suosiossa.
Kauran puolesta puhuvat monipuolisuus ja terveellisyys. Lisäksi sen maku on hyvä, tuttu ja turvallinen.
− Kaurapuuroa syöville suomalaisille kauraleivissä on tuttu maku. Tutkimuksen mukaan leipä on nykyisin kuitenkin kuluttajille puuroa helpompi helpompi käyttöliittymä, kertoo ravitsemustieteilijä, Leipätiedotus ry:n toiminnanjohtaja Kaisa Mensonen.
Kaura ei raaka-aineena ole kuitenkaan kovin helppo, sillä kuten Kaisa Mensonen sanoo; kauraleipä on käytännössä paistettua kaurapuuroa. Siitä puuttuu gluteiini, joka pitäisi rakenteen koossa. Kun sitko puuttuu, leivästä tulee helposti murenevaa.
− Suomessa on viime vuosina satsattu teknologiaan, ja nykyisin tuotekehityksen ansiosta osataan jo tehdä 100-prosenttisestakin kaurasta hyvän makuista, koossa pysyvää leipää, sanoo Kaisa Mensonen.
Terveyspommi kaura
Kauran suosio perustuu myös sen terveysvaikutuksiin.
− Lihan vaihtoehdoiksi kehitellyt kaurapohjaiset tuotteet ovat raivanneet tietä myös kauraleivälle. Tiedotuksen ansiosta olemme varsin tietoisia kauran hyödyistä, Mensonen pohtii.
Kaurassa on kuituja, proteiinia, monipuolinen aminohappokoostumus ja hyvää, pehmeää rasvaa. Tärkein terveyttä edistävä ominaisuus on beetaglukaani eli liukoinen kuitu, joka parantaa kolesteroliarvoja. Beetaglukaani puree huonoon LDL-kolesteroliin, jolloin hyvän kolesterolin osuus nousee. Jotta kolesteroliarvot paranisivat beetaglukaanin avulla, sitä pitää syödä kolme grammaa päivässä. Tämän määrän saa jo parista palasta sataprosenttista täysjyväkauraleipää.
Ei ole tuulesta temmattua, että kaurapuurolla päivä lähtee käyntiin: kaura nimittäin pitää myös verensokerin tasaisena, ja näin sen voimalla jaksaa pidempään. Täysjyväkauraleipä on myös hyvä raudan lähde, ja jos leivonnassa on käytetty jodioitua suolaa, saa kauraleivistä jodiakin.
Herkkävatsaiset ja FODMAP-ruokavaliota noudattavat luottavat kauraan. Monille ruis- ja vehnäleipä voivat aiheuttaa vatsan turpoamista ja kivistelyä. Kun leipä jää ruokavaliosta, myös terveydelle tärkeiden kuitujen saanti vaikeutuu. Kauraleivässä ei ole ongelmia aiheuttavia lyhytketjuisia hiilihydraatteja.
Lue myös: