Pilaako migreeni treenisi tai vie yöunesi? Selvitimme keinot, joilla otat niskalenkin kohtauksista.
Miten migreeni eroaa tavallisesta päänsärystä?
Tavallinen päänsärky on yleensä jännityspäänsärkyä. Siinä ei ole ennakko-oireita, oksentelua, pahoinvointia eikä valonarkuutta. Kävelylenkki ja ulkoilu helpottavat jännityspäänsärkyä, migreeniä ne pahentavat.
Jännityspäänsärky alkaa päivisin ja pahenee iltaa kohden, mutta migreeni voi alkaa öisinkin. Päänsärky on jatkuvaa ja tasaista, kun taas migreeni on kohtauksittaista kovaa särkyä.
Lue myös: Näin ehkäiset jännityspäänsärkyä
Mikä aiheuttaa kohtauksia?
Migreeni on todella monimuotoinen ja yksilöllinen sairaus. Yhdellä sen laukaisee stressi, toisella kirkkaat valot, kolmannella alkoholi. Kohtauksia aiheuttavat myös pitkäksi venyneet ateriavälit ja oman uni-valverytmin muutokset, kuten nukkuminen normaalia enemmän tai vähemmän. Jotkut reagoivat hajuihin, jopa niin spesifisti, että kohtauksen laukaisee aina yksi ja sama hajuvesi.
Yhdellä hormonaalinen ehkäisy voi aiheuttaa migreeniä, toisella hoitaa sitä. Migreeni voi helpottua raskauden aikana, kun taas joku toinen saa ensimmäisen kohtauksensa synnytyksen jälkeen. Joillain naisilla migreeni on yhteydessä hormonitoimintaan siten, että kohtaukset tulevat aina kuukautisten aikana. Tavallinen ikä migreenin alkamiselle onkin juuri teini-ikä, jolloin hormonivaihtelut alkavat.
Lue myös: Migreeni vai jännityspäänsärky?
Voiko liikunta laukaista migreenin?
Joskus äärimmäisen kova ja maksimisuorituksiin yltävä treeni voi laukaista migreenin, mutta tämä taipumus saadaan yleensä kuriin estolääkityksellä.
Treenissä tehdyt voimakkaat punnertavat liikkeet voivat aiheuttaa joillekuille migreenistä poikkeavaa ponnistuspäänsärkyä. Tällainen räjähtävä päänsärky voi alkaa myös seksin yhteydessä. Useimmiten kohtaukset ovat vaarattomia, mutta taustalla voi joskus olla aivovaltimon pullistuman repeäminen, minkä vuoksi on hyvä olla yhteydessä lääkäriin.
Lue myös: Saatko päänsärkyä treeneistä?
Entä voiko liikunnalla ehkäistä kohtauksia?
Kun migreeniä aletaan hoitaa, ensimmäinen asia on perushyvät elämäntavat, joihin kuuluu säännöllinen liikunta. Etenkin ulkoilua suositellaan migreenipotilaille.
Miten migreeniä hoidetaan?
Jokaisen tulisi opetella tuntemaan oma migreeninsä, jotta sen aiheuttajia osaisi välttää. Esimerkiksi oirepäiväkirjaa pitämällä tarkentuu, milloin kohtaukset iskevät ja mikä niitä aiheuttaa. Osalla kohtaukset ajoittuvat viikonloppuihin ja loman alkuun, toisilla työviikon alkuun. Kevättalvella äityvät kohtaukset voivat johtua lisääntyvästä auringonvalosta, joka heijastuu lumen tai veden kautta.
Migreeni-ihmiset tuppaavat olemaan sitkeitä sissejä, mutta yleensä särky ottaa lisätuulta purjeisiinsa, jos sitä ei hoida. Vaikeita kohtauksia hoidetaan reseptilääkkeillä, kuten triptaaneilla, jotka supistavat kohtauksen aikana laajentuneita verisuonia. Estolääkitystä voi käyttää, jos särkypäiviä on enemmän kuin viisi kuukaudessa.
Lievät kohtaukset voivat mennä ohi ilman lääkkeitä tai tavallisilla särkylääkkeillä. Toisille riittää pelkkä lepo hämärässä huoneessa tai kylmä kääre otsalla.
Lue myös: Kun stressi seuraavan kerran saa pään tykyttämään, kokeile tätä!
Mitä muita lääkkeettömiä vaihtoehtoja on?
Moni on saanut avun akupunktiosta, erilaisista niskan lihasten rentoutustekniikoista sekä mindfulness-harjoituksista.
Lue myös: Miten nukut? Näin tyypillinen asentosi vaikuttaa nukkumiseen ja kehoon
Eli altistavatko lihasjumit migreenikohtauksille?
Lihasjumit voivat kieliä pahasta stressistä, mikä lisää migreeniherkkyyttä. Yleisemmin on kuitenkin niin, että runsaat migreenikohtaukset aiheuttavat keskushermoston herkistymistä, joka leviää lihasjännitykseksi niskaan. Se muistuttaa jännityspäänsärkyä, muttei helpotu niskahieronnalla tai liikunnalla.
Lue myös: Kaikki irti hieronnasta
Onko ruokavaliolla yhteyttä migreeniin?
Mitään yleisiä kiellettyjä ruoka-aineita ei ole, mutta joillain esimerkiksi juustot aiheuttavat kohtauksia, samoin lasillinen punaviiniä. Moni syyttää suklaata, mutta usein taustalla on aurallisen migreenin esioire makeanhimo, jota on lääkitty suklaalla.
Joillekin kofeiini aiheuttaa kohtauksia, mutta joskus kofeiinista voi olla apuakin. Jos tietää, että migreenikohtaukset alkavat yleensä öisin, voi juoda iltaisin kupin kahvia tai ottaa kofeiinipillerin.
Jos tavoittelee painonpudotusta ja noudattaa tiukkaa dieettiä, ateriat tulisi jakaa tasaisesti koko päivälle, jottei verensokeri pääse heilahtelemaan ja migreeni iskemään.
Lue myös: Kaksi tarinaa: Näin valitsin ruokavalioni
Migreeni jaetaan
Aurattomaan
➤ Yleisempi migreenin muoto.
➤ Alkaa päänsäryllä ilman esioireita.
➤ On yleensä toispuoleista ja sykkivää, ja siihen voi liittyä pahoinvointia, oksentelua sekä valo- ja ääniarkuutta.
➤ Liikunta pahentaa päänsärkyä.
➤ Naisilla on enemmän auratonta migreeniä, ja se kulkee usein äidiltä tyttärelle.
Auralliseen
➤ Ennen särkyä esiintyy esioireita eli auroja, kuten näköhäiriöitä, esimerkiksi sahalaitaa näkökentässä, väsymystä, käsien tai jalkojen puutumista tai puheen vaikeutta.
➤ Kaksinkertainen riski aivoverenkiertohäiriöihin, mikä tulee huomioida muun muassa ehkäisyvalmistetta valittaessa.
Lue myös:
Mikä avuksi kuukautismigreeniin?