Jos sinulla on usein lihava olo, saatat kärsiä huonosta kehonkuvasta.
Useimmat tietävät päivän, jolloin hiuskuontalo ei suostu millään ilveellä asettumaan aloilleen. Harva on säästynyt aamulta, jolloin farkut kiristävät, paita ei tunnu istuvan ja peppu vaikuttaa jotenkin valahtaneelta. Vilkaisu peiliin saa kauhistumaan: noinko pahasti mahani pömpöttää.
”Olen niin lihava” -päivistä kärsii vaa’an lukemista riippumatta satunnaisesti lähes jokainen. Moni on kuitenkin jumittunut ikuiselle dieetille, murehtii olemattomia ylikiloja ja vaivaa päätään pienillä kauneusvirheillä.
Mallimittoihin pyrkimisen sijaan jokainen voi pyrkiä treenaamaan niin rautaisen itsetunnon, että kehossa on helppo viihtyä kaikista epätäydellisyyksistä huolimatta. Ajatus itsensä hyväksymisestä tuntuu kuitenkin paitsi kliseeltä, myös mahdottomalta tehtävältä. Voiko omaa vartaloaan oppia rakastamaan?
Kanna kilot ylpeästi
Siihen, miten hyvin viihdyt nahoissasi, vaikuttaa kehonkuvasi eli käsityksesi omasta vartalostasi. Kehonkuvaan liittyy myös se, mitä kuvittelet muiden ajattelevan olemuksestasi ja miltä sinusta tuntuu omassa ruumiissasi.
Kehonkuva on korvien välissä, eikä sillä ole juurikaan tekemistä todellisuuden kanssa. Esimerkiksi syömishäiriöistä kärsivillä kehonkuva on vääristynyt. Vaikka muut näkevät anorektikossa pelkkää luuta ja nahkaa, anorektikon peilistä näkyy lihava, vastenmielinen olento. Toisaalta moni reilusti ylipainoinen kantaa kilonsa ylpeästi ja on ympäristön painostuksesta huolimatta täysin tyytyväinen oloonsa.
Todellista tilannetta enemmän kehonkuvaan vaikuttaa itsetunto. Ja kun ihmisellä on positiivinen kehonkuva, on itsetuntokin usein kohdallaan. Kehonkuvan perusta on lapsuudessa, jolloin lapsi kehittyy motorisesti ja opettelee käyttämään ruumistaan. Kehonkuva muokkautuu elämänmuutosten myötä, ja siihen vaikuttavat myös muun muassa median tuputtamat ihanteet.
Mieli mukaan liikuntaan
Kehonkuvan tietoinen muokkaamisen voi aloittaa ulkoisista seikoista. Pidemmän päälle kannattaa paneutua sisimpäänsä ja etsiä muita itsetunnon lähteitä kuin ulkonäkö.
Ylpeydenaiheita löytyy varmasti jokaiselta. Haastavasta työstä, hyvistä ystävistä ja mukavista harrastuksista saa itseluottamusta, mutta epäilemättä tehokkain ja terveellisin tapa kohentaa kehonkuvaansa on liikunta. Asiantuntijat painottavat, että säännöllisen treenaamisen selkein psykologinen vaikutus on kohentunut itsetunto. Liikkumalla oppii hahmottamaan, miten oma keho toimii sekä luottamaan taitoihinsa.
Joidenkin tutkijoiden mukaan parhaat mielihyvävaikutukset saa erityisesti kestävyysliikunnasta, jossa endorfiinit pääsevät jylläämään. Jos tuntuma omaan kehoon on huono, kannattaa kehonkuvan kohentaminen kuitenkin aloittaa lajeista, joissa mieli on liikkumisessa mukana eikä huomio kohdistu liiaksi suorittamiseen tai peilikuvan tuijottamiseen. Niin kehoa kuin mieltä harjaannuttavissa lajeissa, kuten joogassa, pilateksessa ja tanssissa, on pakko sulkea kiire harjoittelun ulkopuolelle, antautua tekemään liikkeitä ja kuulostelemaan vartaloaan.
Fiilis on kaikkein tärkeintä
Jokainen meistä nauttii eri asioista. Liikunnasta ei saa tulla stressiä, vaan sen tulee tarjota elämyksiä, nautintoa ja onnistumisen hetkiä. Joku nauttii hurjasta melontareissusta, toinen panee flamencotunnilla harmaat aivosolunsa töihin askelkuvioita pähkäillessä. Kolmas taas rauhoittuu venyttelyjumpassa ja neljäs vaalii ystävyyssuhdettaan yhteisellä lenkkipolulla
Kun kilot karisevat ja kroppa voimistuu, itsetuntokin kohenee samassa tahdissa. Kiinteytyminen on kuitenkin vain kuntoilun sivutuote. Paljon tärkeämpää on se, millaisia tuntemuksia liikkuminen herättää.
Uusien taitojen ja kehon hallinnan oppiminen sekä notkeuden, voiman ja tasapainon parantuminen antavat energiaa ja hyvää mieltä. Olo on energinen, latautunut ja reipas: olen saanut tehtyä jotain hyödyllistä. Näiden voimaa antavien elämysten rinnalla vatsamakkara on aika toisarvoinen juttu. Vanha sanonta pätee tässäkin: terve sielu viihtyy terveessä ruumiissa.
Näin kohennat kehonkuvaasi
- Ei pakkoja vaan mahdollisuuksia
Älä ruoski itseäsi ”pitäisi”-ajatuksilla, vaan mieti, mitä kaikkea voit, saat ja sinulla on mahdollisuus tehdä. Yritä omaksua aktiivinen elämäntyyli, johon reippailu kuuluu luonnollisena osana. - Helli itseäsi
Hemmottele itseäsi – tee asioita, jotka tuntuvat hyviltä. Manikyyri tai vaahtokylpy voi toisinaan olla paikallaan, mutta parhaimmat fiilikset saat hikitreenin jälkeen. Suorista selkäsi, sillä hyvä ryhti vaikuttaa mielialaan. - Työstä heikkouksiasi
Listaa heikkoutesi paperille ja merkkaa ne kohdat, joita et voi muuttaa, ne, joita voisit, mutta joiden muokkaaminen vaatisi liikaa energiaa sekä ne, joita haluat ja pystyt muuttamaan. Mieti myös vastapareiksi parhaita puoliasi. - Löydä oppimisen ilo
Liikkumisesta tulee monin verroin antoisampaa, kun teet siitä oppimistilanteen ja voit näin seurata kehittymistäsi. Aloita uusi, haastava laji tai hio taitosi huippuunsa vanhassa tutussa. - Ole armollinen itsellesi
Vaikka sinusta jokin kohta kehossasi tuntuu häiritsevältä, on se lähes poikkeuksetta muiden mielestä pikkujuttu. Kukaan ei tutkaile sinua yhtä kriittisesti kuin sinä itse. Lopeta ilkeyksien lateleminen itsellesi – ethän kohtelisi parasta ystävääsikään yhtä huonosti.