Melu uhkaa aivoja

Liikaa ääntä

➜ Melu on väärässä paikassa olevaa ääntä, jolla on vaikutuksia terveyteen ja viihtyvyyteen.
➜ Melu koetaan häiritseväksi ja epämiellyttäväksi.
➜ Suomen lainsäädännössä riskiraja melun keskiäänitasolle on 55 desibeliä vuorokaudessa. Tällaiselle melulle voi altistua, jos asuu vilkasliikenteisen tien varrella, tai lentokentän tai rautatien läheisyydessä.

Melu aiheuttaa stressiä.

Totta
Kova tai äkillinen ääni on merkinnyt ihmisen historiassa usein uhkaa. Meissä onkin säilynyt reaktio, jossa elimistö menee hälytystilaan kovan äänen kuultuaan. Kovan äänen aiheuttama taistele tai pakene -reaktio on auttanut ihmistä selviämään hengissä. Ympäristömelu on juuri sellaista kovaa ääntä, jonka elimistö tulkitsee merkiksi uhasta. Melu pitää siis yllä elimistön stressitilaa.

Suomessa on riittävän hiljaista.

Totta ja tarua
Suomessa ei ole kymmenien miljoonien ihmisten metropoleja, joissa meluhaitat ovat suurimmillaan. Kansainvälisissä vertailuissa Suomi todetaankin usein melko hiljaiseksi maaksi. Kotimaamme hiljaiset alueet sijaitsevat kuitenkin siellä, missä juuri kukaan ei asu. Suurin osa suomalaisista asuu kaupungeissa, joissa on melua esimerkiksi liikenteen vuoksi. Melun riskirajat ylittävällä alueella asuu yli miljoona suomalaista. Ei siis voida sanoa, että koko Suomessa olisi riittävän ­hiljaista.

Melulle altistumisesta ei ole haittaa kuin kuulolle.

Tarua
Usein melun aiheuttamia oireita ei mielletä meluun liittyviksi. Tutkimuksissa on kuitenkin havaittu, että melulle altistumisella on yhteys kuulonaleneman lisäksi esimerkiksi stressiin, immuniteettijärjestelmän heikkenemiseen sekä sydän- ja verisuonitauteihin. Epäillään, että melulla olisi yhteys myös diabetekseen ja mielenterveysongelmiin.
Melu aiheuttaa myös kognitiivisia haittoja. Se vaikeuttaa keskittymistä ja heikentää muistin toimintaa. Jos tunnet olevasi koko ajan ärtynyt tai väsynyt, kannattaa miettiä, voisiko se johtua ääniympäristöstä. Meluisassa ympäristössä nukkuminen heikentää unenlaatua. Niinpä meluisa ympäristö voikin osoittautua syypääksi huonosti nukuttuihin öihin.

Melu on asennekysymys.

Tarua
Jos viettää päivänsä jatkuvasti kovassa melussa, kuulo heikentyy ja syntyy terveyshaittoja, vaikkei pitäisikään ympäröiviä ääniä meluna. Melu ei siis ole pelkästään asenteesta kiinni.
Usein kuulee myös väitettävän, että meluun tottuu. Voi olla, että kaupungissa asuva tottuu tietynlaiseen äänimaisemaan, johon kuuluvat esimerkiksi liikenteen äänet. Elimistö ei kuitenkaan totu. Vaikka mielessään ajattelisi, että tykkää kaupungin melskeestä, niin tietyn rajan jälkeen fyysisiä terveyshaittoja alkaa tulla kaikille asenteesta huolimatta.

Musiikki parantaa urheilu­suoritusta.

Osittain totta
Musiikin vaikutusta urheiluun ei tunneta vielä täysin ja lisänäyttöä tarvitaan. Joidenkin tutkimusten mukaan musiikki toimii motivoivana tekijänä sydän- ja verisuonielimistöä rasittavissa harjoituksissa, siis kestävyysurheilussa. Musiikin vaikutusta voimaharjoitteluun ei tunneta vielä kovin hyvin. Volyymit kannattaa pitää maltillisina, jotta kuuloaisti ei kärsi. Erityisesti liikunnanohjaajat ovat alttiita kuulovaurioille, mutta myös liikunnanharrastajien pitää suojella kuuloaan. Maailman terveysjärjestö WHO suosittelee, että musiikkia kuunneltaisiin kuulokkeilla alle tunti päivässä. Ja silloinkin volyymi on pidettävä alle 60 prosentin laitteen maksimivolyymista.

Kuuloaisti tarvitsee ­välillä lepoa.

Totta
Moderni yhteiskunta on hyvin hälyinen ja meluinen. Ihmiset altistuvat melulle usein töissä. Vapaa-aika menee meteliä pitävien älylaitteiden parissa ja harrastuksissakin pidetään yleensä mekkalaa, tai ainakin kuunnellaan musiikkia. Siksi kuuloaistin lepuuttaminen on erittäin tärkeää.
Korvien lepuuttamiseen ei tarvita välttämättä täyttä hiljaisuutta, vaan kohtuullisen rauhallinen ääniympäristö riittää. Kaupunkilaiset ovat usein taitavia löytämään hiljaisempia paikkoja. Esimerkiksi puistot, ranta-alueet tai lähimetsät tarjoavat usein hiljaisuutta. Kotona tai työpaikalla hiljaisempaan ääniympäristöön voi päästä vaikkapa hiljaisuudelle rauhoitetussa huoneessa. Oma ääniympäristö rauhoittuu yleensä merkittävästi pelkästään sulkemalla älylaitteet.

Melu voi tappaa.

Totta
Suuret äkilliset äänitasot voivat tappaa. Epäillään, että esimerkiksi keuhkot vaurioituisivat niin pahasti voimakkaasta äänienergiasta, että siihen voisi kuolla. Tällainen äänitaso voisi syntyä vaikkapa tulivuoren purkauksessa.
Myös pitkäkestoinen riskirajan ylittävä melu tappaa. Tutkimuksissa on löydetty selkeä yhteys melulle altistumisen ja sydän- ja verisuonisairauksien välillä. Jatkuvalle melulle, kuten vaikkapa liikenteen äänille, altistuminen johtaa ennenaikaiseen kuolemaan. EU-maissa arvioidaan tapahtuvan vuosittain 10 000 ennenaikaista kuolemaa melulle altistumisen vuoksi.

Melu aiheuttaa monenlaisia ongelmia

➜ Stressitasot nousevat.
➜ Immuniteettijärjestelmä heikkenee ja olet alttiimpi taudeille.
➜ Olo on ärtynyt tai väsynyt. Kuulonaleneman vuoksi saatat joutua pinnistelemään kuullaksesi, mitä keskustelukumppanit sanovat.
➜ Meluisassa ympäristössä nukkuminen heikentää unen laatua, mikä vaikuttaa vireyteen ja mielialaan.
➜ Keskittymiskyky heikkenee.
➜ Muisti alkaa pätkiä.

Asiantuntijoina ­tutkijat Outi Ampuja ja Marja ­Heinonen-Guzejev